Varhaislapsuuden maatilaympäristö suojaa atooppiselta sairastavuudelta vielä keski-iässä

Tutkimustulos on merkittävä, sillä maaseudun vaikutusta atooppisten sairauksien kehittymiseen on tutkittu pääasiassa vain lapsuudessa ja nuorilla aikuisilla.

Tutkimuksessa havaittiin, että maaseudulla ja erityisesti maatilaympäristössä vietetty varhaislapsuus vähensi merkittävästi muun muassa allergisen nuhan, allergisen sidekalvontulehduksen, atooppisen monisairastavuuden ja moniherkistymisen esiintyvyyttä 46-vuotiaana. Maalla asuneilla herkistymisen riski oli lähes puolet pienempi.

Haaralan väitöskirjatutkimus perustuu yli 5000 henkilön tietoihin. Tutkittavat kuuluvat laajaan, Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden kohorttiin. He vastasivat kyselytutkimuksiin ja osallistuivat terveystarkastuksiin 31- ja 46-vuotiaina, ja heille tehtiin ihopistokokeet neljällä allergeenilla (koivu, timoteiheinä, kissa ja huonepölypunkki) atooppisen herkistymisen kartoittamiseksi.

Tutkimusaineistossa 46-vuotiaiden keskuudessa atooppista ihottumaa esiintyi 7 prosentilla, allergista nuhaa ja sidekalvontulehdusta lähes kolmanneksella ja astmaa 9 prosentilla. Lisäksi noin neljäsosalla tutkituista oli kaksi tai useampi atooppinen sairaus. Atooppista ihottumaa sairastavista 46-vuotiaista kolmella neljästä oli lisäksi jokin muu atooppinen sairaus, mikä tulisi huomioida atooppisen ihottuman hoidossa aikuisilla.

Tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa käsitystä siitä, että varhaislapsuuden maaseutuelinympäristössä tapahtuva kosketus laajempaan mikrobikirjoon saattaa suojata atooppisten sairauksien kehittymiseltä. Tutkimuksen mukaan tämä vaikutus näyttäisi ulottuvan vähintään keski-ikään asti. ”Tutkimuksen perusteella voidaankin suositella luontokontaktien lisäämistä lapsuudessa osana atooppisten sairauksien ennaltaehkäisyä”, väittelijä Anna Haarala toteaa.

Anna Haarala väittelee aiheesta 22. marraskuuta.