Webatissa keskusteltiin tekoälyn vaikutuksista ICT-alaan

Varsinaisessa paneelikeskustelussa oli puhumassa kolme asiantuntijaa, jotka kaikki katsoivat tekoälyä hieman eri näkökulmasta. Ella Peltonen on Oulun yliopiston M3S-yksikössä työskentelevä apulaisprofessori, jonka tutkimuskohteita ovat arjen älykkäät järjestelmät, kuten mobiililaitteet, esineiden internet ja älykkäät ajoneuvot. Hannu Ripatti taas auttaa yrityksiä, julkisia ja kolmannen sektorin toimijoita kehittämään uusia liiketoimintakonsepteja ja palveluita, sekä vetää työpajoja, kouluttaa ja puhuu muotoilun menetelmien hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Pasi Vuorio taas on rakentanut ohjelmistotuotteita jo 25 vuotta ja tällä hetkellä visioi tulevaisuuden ratkaisuja usealle toimialalle generatiivista tekoälyä hyväksikäyttäen. Juontajana toimi Oulun yliopiston Hybrid Intelligence Profi7-teeman koordinaattori Satu Kaleva.

Keskustelu oli vilkasta. Asiantuntijat pohtivat asiaa hieman eri näkökulmista, mutta olivat varsin yksimielisiä monista asioista. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että tekoäly muuttaa ICT-alaa ja muuta työelämää merkittävästi. Potentiaalit ovat suuret ja riskejäkin on, mutta pääsääntöisesti tekoälyä pidettiin kuitenkin ensisijaisesti uutena työkaluna asiantuntijoille. Vaikka joitain töitä varmasti vähenee, niin asiantuntijat pitivät todennäköisenä sen muuttavan vanhoja ja myös luovan uusia töitä. Tekoälyllä on hyvät mahdollisuudet tehostaa ja auttaa, mutta ainakin toistaiseksi kuitenkin tarvitaan yhä asiantuntijaa käyttämään, tarkistamaan ja hyödyntämään tekoälyn synnyttämää sisältöä.

Yleisöä pyydettiin kertomaan Mentimeter-työkalun avulla, mitä uhkia ja mahdollisuuksia he tekoälyn yleistymisessä näkevät. Vastauksia tuli yhteensä 52. Kuuntelijajoukko oli muutenkin varsin aktiivinen, ja keskustelua käytiin paneelikeskustelun lisäksi myös chatissä paljon.

Voit katsoa Webatin nauhoitteen ja lukea yleisön antamat vastauksen HAiLife-hankkeen tietopankista.