Yhdistelmäinterventiot tukevat nuorten aikuisten itsenäistymistä psykiatrisessa kuntoutuksessa

Tutkimuksen mukaan keskeistä kuntoutuksessa on mielenterveyspalvelujen asiakkaan ja mielenterveystyöntekijän yhteistyösuhde. ”Tärkeää ei ole vain se, mitä psykiatrisen kuntoutuksen interventioita käytämme, vaan miten me sen teemme yhteistyössä asiakkaan kanssa”, Jonna Tolonen huomauttaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin asumisperusteista psykiatrisen kuntoutuksen yhdistelmäinterventiota, joka oli suunnattu vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastaville nuorille aikuisille. Lisäksi arvioitiin toipumisen tuen mittaamiseen tarkoitetun INSPIRE-mittarin suomennetun version luotettavuutta.
Psykiatrisen kuntoutuksen yhdistelmäinterventioon osallistuneista nuorista aikuisista 39 henkilöä osallistui tutkimukseen. Psykiatrisen kuntoutuksen keskimääräinen kesto oli hieman yli kaksi vuotta.
Tulokset osoittivat, että itsenäinen asuminen lisääntyi merkittävästi: intervention alussa itsenäisesti asui kolmannes tutkimukseen osallistuneista, lopussa 70 prosenttia ja seurantavaiheessa lähes 80 prosenttia. Lisäksi tutkittavien masennusoireet vähenivät ja päivittäinen toimintakyky koheni.
Pitkäaikaisseuranta paljasti, että yli 80 prosenttia osallistujista koki toipuneensa psyykkisestä sairaudestaan osittain. Kuitenkin vain alle puolet osallistujista arvioi elämänlaatunsa hyväksi, mikä osoittaa, että vakavasta mielenterveyden häiriöistä toipuminen on monimutkainen ja pitkä prosessi.
INSPIRE-mittari perustuu toipumisorientaatioon, joka on tunnistettu tieteellisesti käyttökelpoiseksi lähestymistavaksi mielenterveystyössä. Toipumisorientaation laajemman käyttöönoton tukemiseksi Suomessa tarvitaan toimivia käytännön työkaluja, kuten arviointimenetelmiä. INSPIRE-mittari on väitöstutkimuksen mukaan käyttökelpoinen suomalaiseen mielenterveystyöhön. Suomalaisessa aineistossa mittarin psykometriset ominaisuudet erosivat osittain alkuperäisestä mittarista, minkä vuoksi mittarin rakennetta on tarpeen jatkokehittää.
Väitöstutkimusta rahoittivat Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala ja Pohde (VTR-rahoitus) sekä Emil Aaltosen säätiö.