Yli kolmasosa arktisesta alueesta on muuttunut hiilidioksidin lähteeksi
Tuoreessa tutkimuksessa kerättiin CO2-vuoaineistoa 200 tutkimuspaikalta Siperiasta, Alaskasta, Kanadasta ja Pohjoismaista vuosina 1990–2020. Tutkimus on uusin arvio arktisen ja boreaalisen alueen hiilitaseesta ja siinä on otettu huomioon merkittävimmät muutokset ilmastossa ja maastopalojen esiintyvyydessä.
Tutkimuksen dataa on kerätty myös Oulangalla, koska siellä on voitu tuottaa korkealaatuista jatkuvaa dataa. ”Tämä data on verrattavissa siihen, mitä kaipaamme Euraasian kohteista. Pääsy Euraasian laajoille boreaalisille ja arktisille alueille on tällä hetkellä kielletty ja tieteellinen yhteistyö on Venäjän kanssa tauolla. Oulangan tutkimusaseman toiminnalla on kriittinen merkitys”, sanoo Oulun yliopiston ja Aarhusin yliopiston professori Torben R. Christensen, joka on yksi tutkimuksen toteuttajista. Väitöskirjatutkija Mikhail Mastepanov on myös yksi toteuttajista, joka työskentelee Oulangan tutkimusasemalla.
Pohjoisen alueen hiilitase muuttuu
Tutkimuksessa havaittiin, että kun metsäpalot otetaan huomioon, 40 prosenttia alueesta on nettopäästöjen lähde. Pohjoisten leveysasteiden puuton tundra, boreaaliset metsät sekä kosteikot toimivat nyt hiilidioksidin lähteenä. Ilmastonmuutos lämmittää maaperää, joka on lisännyt hiiltä sitovaa kasvillisuutta arktisella alueella, mutta se ei riitä poistamaan lämpenemisen päästöjä lisäävää vaikutusta.
”Tutkimus korostaa kriittistä tarvetta kansainvälisesti koordinoidulle tiedonkeruulle pohjoisilla alueilla, jotta ymmärrystämme arktisen alueen globaalista merkityksestä voidaan parantaa. Tämä vahvistaa myös Oulun yliopiston arktisen tutkimuksen merkitystä”, sanoo Christensen.
Lue koko tutkimusartikkeli:
Virkkala, AM., Rogers, B.M., Watts, J.D. et al. Wildfires offset the increasing but spatially heterogeneous Arctic–boreal CO2 uptake. Nat. Clim. Chang. (2025).