Yli puolella kuulovikaisista kolmevuotiaista on heikommat kielelliset taidot kuin normaalikuuloisilla

Tutkimuksessa havaittiin, että kolmen vuoden iässä suomalaisten kuulovikaisten lasten puhutun kielen taidot ovat merkittävästi heikommat kuin normaalikuuloisilla saman ikäisillä lapsilla kuulokojeiden tai sisäkorvaistutteiden käytöstä huolimatta.

”Tulokset osoittavat, miten tärkeää on kaikkien kuulovikaisten lasten huolellinen seuranta. Kuulovikaisille lapsille tulisi tarjota riittävän varhainen puheterapeuttinen kuntoutus kaikkialla Suomessa mahdollisimman hyvän puheen ja kielen kehittymiseksi käytetystä kuulon apuvälineestä riippumatta”, dosentti Taina Välimaa Oulun yliopiston logopedian tutkimusyksiköstä toteaa.

Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen sekä kaikkien Suomen yliopistollisten sairaaloiden korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikoiden valtakunnallisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin 3-vuotiaiden kuulovikaisten lasten puhutun kielen taitoja ja verrattiin heidän tuloksiaan saman ikäisiin normaalikuuloisiin lapsiin.

Suomessa kuuloviat pyritään löytämään mahdollisimman varhain jo synnytyssairaalassa, joissa vastasyntyneille tehdään kuulon seulontamittaukset. Kuulovian diagnoosin varmistuttua lievät ja keskivaikeat kuuloviat kuntoutetaan kuulokojeilla ja vaikeat kuuloviat sisäkorvaistutteilla.

”Onnistuneella kuulon kuntoutuksella on keskeinen merkitys lapsen puheen ja kielen kehityksen kannalta. Kaikkia kuulovikaisia lapsia tulisi huolellisesti seurata erikoissairaanhoidossa ja lisäksi tukea heidän puhutun kielen kehitystään säännöllisellä puheterapialla. Koska yli 95 prosenttia kuulovikaisista lapsista syntyy normaalikuuloisille vanhemmille, puhuttu kieli on näiden perheiden pääasiallinen kommunikointimuoto, ja lapset omaksuvat vuorovaikutuksessa pääosin puhuttua kieltä”, Oulun yliopiston logopedian professori Sari Kunnari toteaa.

Puheterapeutit tekivät tutkimukseen osallistuneille lapsille laajat puhutun kielen kehitystä mittaavat tutkimukset. ”Kuulokojeita käyttävien lasten taidot ovat vielä heikommat kuin sisäkorvaistutteita käyttävien erityisesti ymmärtävän sanaston ja fonologisten taitojen osalta”, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Heikki Löppönen Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Kolmen vuoden iässä 50–96 prosenttia kuulovikaisista lapsista suoriutui huonommin kuin normaalikuuloiset lapset riippuen mitatusta kielen osa-alueesta. Ymmärtävä sanasto ja fonologiset eli äänteelliset taidot olivat kaikkein haavoittuvin osa-alue. Ymmärtävän sanaston osalta kuulokojeryhmän lapsista 86 prosenttia ja sisäkorvaistuteryhmän lapsista 50 prosenttia jäi alle normaaliarvojen.

Kuulokojeryhmässä oli 4,4 kertaa suurempi riski heikkoon ymmärtävään sanastoon kuin sisäkorvaistuteryhmään kuuluvilla lapsilla. Fonologisten taitojen osalta kuulokojeryhmän lapsista 96 prosenttia ja sisäkorvaistuteryhmän lapsista 60 prosenttia jäi alle normaaliarvojen. Kuulokojeryhmässä lapsella oli 18 kertaa suurempi riski heikkoihin fonologisiin taitoihin kuin sisäkorvaistuteryhmän lapsella. Kuulokojeryhmässä huono kuulon lähtötaso ennusti huonoa kielellisistä ymmärtämistä.

Sisäkorvaistuteryhmässä varhainen diagnoosi-ikä ja varhainen sisäkorvaistutteiden aktivointi-ikä ennustivat parempaa tuottavaa sanastoa. Äidin korkea koulutustaso vaikutti myönteisesti sisäkorvaistuteryhmän kielelliseen ymmärtämiseen ja tuottavaan sanastoon.

Tässä valtakunnallisessa monikeskustutkimuksessa seurataan kuulovikaisten lasten puhutun kielen taitoja kouluiän alkuun saakka. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Ear and Hearing -lehdessä.

Artikkeli: Välimaa TT, Kunnari S, Aarnisalo A, Dietz A, Hyvärinen A, Laitakari J, Mykkänen S, Rimmanen S, Salonen J, Sivonen V, Tennilä T, Tsupari T, Vikman S, Virokannas N, Laukkanen-Nevala P, Tolonen AK, Tuohimaa K, Löppönen H. Language Skills in Children With Bilateral Hearing Aids or Bilateral Cochlear Implants at the Age of Three Years. Ear Hear. 2021 DOI: 10.1097/AUD.0000000000001092