Yökyöpelit voivat tienata vähemmän kuin aamuvirkut – tutkimus paljastaa yhteyksiä sisäisen vuorokausirytmin ja tulojen välillä

Oulun yliopiston tutkijat ovat löytäneet yhteyden sisäisen vuorokausirytmin ja palkkatulojen välillä. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että iltaisin aktiivisten ihmisten tulotaso jää aamuvirkkuja matalammaksi. Taustalla vaikuttaa muun muassa se, että iltaisin aktiivisilla on enemmän huonoja elintapoja kuin aamuvirkuilla. Havainnot ovat tärkeitä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti, sillä iltavirkut muodostavat merkittävän osan väestöstä.
Person lying on his back with a book on his face and a pair of glasses on his stomach.

Oulun yliopistossa tehty tutkimus käsittelee tärkeää, mutta vähän tutkittua ihmisen kronotyypin vaikutusta tuottavuuteen ja sen myötä tulotasoon. Kronotyyppi viittaa ihmisen sisäiseen vuorokausirytmiin, joka vaikuttaa unirytmiin ja luontaisiin aktiivisuusaikoihin päivän aikana.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat käyttivät tutkimusaineistonaan laajaa Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:tta ja Suomen verohallinnon rekistereitä. Aineistossa tutkijat tarkastelivat erityisesti koulutusta, työkokemusta, elämäntapavalintoja ja yleisesti terveyttä.

Tutkimuksen mukaan iltakronotyypillä näyttää olevan enemmän huonoja elintapoja kuin aamukronotyypillä. Elintapoihin kuuluvia riskitekijöitä ovat epäterveellinen ruokavalio, liiallinen alkoholinkäyttö, tupakointi, vähäinen liikunta tai liikunnan puute, korkea painoindeksi ja runsas ruutuaika vapaa-ajalla. Tutkijat huomauttavat, että kronotyypin vaikutus tulotasoon on epäsuora.

Yhteys kronotyypin ja tulotason välillä havaittiin pääasiassa keski-ikäisillä miehillä, joilla vaikutus näkyi jopa 4 % alhaisempina keskimääräisinä vuosituloina. Tutkimustulos saatiin seitsemän vuoden seurannassa.

"Iltakronotyypit keräävät keskimäärin vähemmän inhimillistä, sosiaalista ja terveydellistä pääomaa. Vähäisempi työkokemus ja huonommat terveysvalinnat liittyvät keskimäärin matalampiin tuloihin keski-iässä”, tutkijatohtori Andrew Conlin Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo.

Tutkijat korostavat iltavirkkujen tunnistamisen ja huomioimisen tärkeyttä työpaikoilla, sillä iltavirkkuja on väestössä 11 % eli merkittävä osa. Perinteinen klo 8:sta 16:een kestävä työpäivä saattaa olla huonosti sopusoinnussa iltaihmisten aktiivisuustason kanssa. Heillä saattaa olla unihäiriöitä, eikä perinteinen ns. toimistoaika ole välttämättä heille päivän tuottavinta aikaa.

"Ratkaisujen löytäminen myös iltaihmisten terveellisten elämäntapavalintojen tukemiseksi vaikuttaa tutkimuksemme perusteella tärkeältä”, professori Leena Ala-Mursula Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Väestöterveyden tutkimusyksiköstä sanoo.

Tutkimus: Andrew Conlin, Iiro Nerg, Leena Ala-Mursula, Tapio Räihä, Marko Korhonen: The association between chronotype and wages at mid-age Economics & Human Biology (50) 2023.

Viimeksi päivitetty: 4.10.2023