Aikapaine ja hyvinvointi ohjelmistokehityksessä: tutkimusaineistoa ohjelmistojen versionhallintatyökaluista, ESM-menetelmästä ja aikaisemmasta kirjallisuudesta.

Ammattilais- ja akateeminen kirjallisuus on viitannut painostavien työympäristöjen olevan yleisiä ohjelmistoalalla, johtaen ylimääräiseen stressiin ja työuupumukseen. Yksi stressin lähde on aikapaine, ts. tehtävän tekemiseen ei ole tarpeeksi aikaa. Heikentyneen työhyvinvoinnin lisäksi aikapaine vaikuttaa tuottavuuteen ja ohjelmistojen laatuun. Aikaisempien tutkimustulosten syntetisointi ja reaaliaikaisen tiedon tuottaminen managereille voisi helpottaa aikapaineen haitallisia vaikutuksia ja parantaa tehokkuutta.

Tämä väitöskirja yrittää antaa kokonaisvaltaisemman kuvan olemassa olevasta aikapaineeseen liittyvästä kirjallisuudesta ohjelmistokehityksen kontekstissa, mukaanlukien vaikutuksista prosesseihin, metodeihin ja ohjelmistokehittäjiin. Lisäksi tavoitteena on myös yrittää yhdistää aikapaine ja työhyvinvointi ohjelmistokehityksen työkaluista saatavaan tietoon. Tehty tutkimus koostuu kahdesta osiosta: kirjallisuuskatsaukset ja primääriset tutkimukset. Kirjallisuuskatsauksiin keskittyvässä osiossa käytettiin muunmuassa klusteriointia laajojen aineistojen katselmoimiseen liittyen sentimenttianalyysiin ja aikapaineeseen. Lisäksi tehtiin systemaattinen kartta ja -katsaus aikapaineeseen ohjelmistokehityksen kontekstissa. Primääritutkimuksissa käytettiin tutkimusmetodologioina ohjelmistokehitykseen liittyvien tietolähteiden “louhintaa”, sentimenttianalyysiä, ESM-menetelmää ja haastatteluja.

Kirjallisuuskatsausosion tulokset näyttävät aikapaineen lisäävän tuottavuutta ja huonontavan laatua ohjelmistokehityksessä. Aikapaineen aiheuttajat ovat teknisiä ja sosiaalisia ja ne liittyvät kolmeen kategoriaan: virheet kustannusarvioissa, virheet projektijohtamisessa ja yrityksen kulttuuri. Primääritutkimusosion tulokset näyttävät, kuinka erot ohjelmistokehittäjien välillä vaikeuttavat hyvinvoinnin ennustamista ohjelmistokehitykseen liittyvistä työkaluista saadusta tiedosta. Muita tuloksia ovat se, että kommitoidun ohjelmakoodin määrä seuraa vuorokausirytmiä avoimenlähdekoodin projekteissa, sekä se, että yksittäisessä ohjelmistoprojektissa kommunikaation määrä ennusti kommitoidun lähdekoodin määrää paremmin kuin kommunikaatiossa oleva sentimentti.

Vaikka tämä väitöstutkimus ei pystynyt löytämään ohjelmistokehitystyökaluista saatavien muuttujien ja ohjelmistokehittäjien hyvinvoinnin välille selviä linkkejä, jotka toimisivat hyvinä ennustajina ohjelmistokehitystiimin tasolla, osoittaa tutkimus lisää mahdollisuuksia tutkia näitä linkkejä. Tulevan aikapaineeseen liittyvän tutkimuksen ohjelmistokehityksen saralla tulisi keskittyä kontekstisidonnaisiin muuttujiin, kuten yrityskulttuuriin, sekä valintoihin tuottavuuden, laadun ja hyvinvoinnin välillä eri aikajänteillä.