Akuutin aivoinfarktin endovaskulaarisen hoidon tulokset Pohjois-Suomessa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 4
Väitöksen aihe
Akuutin aivoinfarktin endovaskulaarisen hoidon tulokset Pohjois-Suomessa
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Ulla Junttola
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Anestesiologian tutkimusryhmä
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Professori Johanna Hästbacka, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori Janne Liisanantti, Oulun yliopisto
Akuutin aivoinfarktin endovaskulaarisen hoidon tulokset Pohjois-Suomessa
Endovaskulaarinen hoito mullisti akuutin aivoinfarktin hoidon, kun siitä tuli käypää hoitoa valtasuonen tukoksen aiheuttamassa aivoinfarktissa vuonna 2015. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää tuloerojen ja maantieteellisten tekijöiden vaikutus aivovaltimotukoksen suonensisäisen hoidon saatavuuteen, ei-kirurgisten komplikaatioiden esiintyvyys ja luonne sekä potilaiden elämänlaatu ja pitkäaikaiskuolleisuus Pohjois-Suomessa.
Pohjois-Suomessa potilaat ohjautuivat hoitoon useimmin suurituloisten alueilta. Ei-kirurgisia komplikaatioita todettiin 61 prosentilla potilaista. Yleisimmät ei-kirurgiset komplikaatiot olivat keuhkokuume (40%) ja sydämen vajaatoiminta (35%). Elämänlaatu oli heikentynyt useilla osa-alueilla. Sosiaalinen toimintakyky oli heikentynyt merkittävimmin yli 65-vuotiailla. Potilaista oli elossa 30 päivän kuluttua 85%. Heistä vain 16% kuoli pitkäaikaisseurannassa. Pitkäaikaiskuolleisuuden riskitekijöitä olivat liitännäissairaudet, aivoinfarktia edeltävä toimintakyvyn alenema, vaikea-asteisempi aivoinfarkti ja ei-kirurgiset komplikaatiot. Yhteenvetona voidaan todeta, että potilaslähtöiset tekijät vaikuttavat merkittävällä tavalla toipumiseen tässä potilasryhmässä. Oikea potilasvalinta ja komplikaatioiden ehkäisy ovat keskeisessä asemassa kun tämän potilasryhmän hoidon tuloksia halutaan parantaa.
Pohjois-Suomessa potilaat ohjautuivat hoitoon useimmin suurituloisten alueilta. Ei-kirurgisia komplikaatioita todettiin 61 prosentilla potilaista. Yleisimmät ei-kirurgiset komplikaatiot olivat keuhkokuume (40%) ja sydämen vajaatoiminta (35%). Elämänlaatu oli heikentynyt useilla osa-alueilla. Sosiaalinen toimintakyky oli heikentynyt merkittävimmin yli 65-vuotiailla. Potilaista oli elossa 30 päivän kuluttua 85%. Heistä vain 16% kuoli pitkäaikaisseurannassa. Pitkäaikaiskuolleisuuden riskitekijöitä olivat liitännäissairaudet, aivoinfarktia edeltävä toimintakyvyn alenema, vaikea-asteisempi aivoinfarkti ja ei-kirurgiset komplikaatiot. Yhteenvetona voidaan todeta, että potilaslähtöiset tekijät vaikuttavat merkittävällä tavalla toipumiseen tässä potilasryhmässä. Oikea potilasvalinta ja komplikaatioiden ehkäisy ovat keskeisessä asemassa kun tämän potilasryhmän hoidon tuloksia halutaan parantaa.
Viimeksi päivitetty: 13.1.2025