Alaselkäkipuun liittyvät tekijät nuoruudessa. Kohorttitutkimus
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Kontinkangas, Kastellin tutkimuskeskuksen auditorio, Aapistie 1
Väitöksen aihe
Alaselkäkipuun liittyvät tekijät nuoruudessa. Kohorttitutkimus
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti, fysiatrian erikoislääkäri Paula Mikkonen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Fysiatria
Vastaväittäjä
Dosentti Katri Laimi, Turun yliopistollinen keskussairaala
Kustos
Professori Jaro Karppinen, Oulun yliopisto ja Työterveyslaitos
Elämäntapatekijät lisäävät nuorten alaselkäkivun riskiä
Väitöstutkimuksen perusteella tupakointi ja fyysinen työkuormitus sekä tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöt liittyvät nuorten selkäkivun esiintymiseen ja ilmaantuvuuteen. Tämän seurantatutkimuksen tulokset voivat auttaa alaselkäkivun ennaltaehkäisyssä ja nuorten yksilöllisen hoidon suunnittelussa.
Alaselkäkipu on yleinen oire jo nuorilla ja nuoruudessa koetut oireet ennustavat myöhempiä selkäkipuoireita. Tutkimusaineistoon kuuluivat Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 nuoret, jotka asuivat Oulussa ja sen ympäristössä. Keskimäärin joka toinen nuori koki alaselkäkipuoireita 16-18-vuotiaana. Tytöillä oireita esiintyi enemmän kuin pojilla ja oireet lisääntyivät iän myötä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, liittyvätkö mielenterveyden ongelmat, sosiaaliset tai elämäntapatekijät nuorten alaselkäkipuun. Arvioitavina tekijöinä olivat ylipaino, tupakointi, fyysinen työkuormitus, perheen yhteiskunnallis-taloudellinen asema, sekä psyykkisten, sosiaalisten ja elämäntapatekijöiden kasautuminen.
Säännöllinen tupakointi oli yhteydessä alaselkäkipuun ja etenkin toistuviin oireisiin. Runsaasti tupakoivilla nuorilla oli alaselkäkipua kahdesta kolmeen kertaa enemmän kuin tupakoimattomilla. Ylipaino ennusti seurannassa uutta selkäkipua, mutta yhteys ei ollut vahva. Hankalat työasennot ja fyysisesti monella tapaa raskaaksi luokiteltava työ ennustivat alaselkäkipua. Yhteiskunnallis-taloudelliset tekijät eivät olleet selkeästi yhteydessä alaselkäkipuun.
Kun tutkittiin psyykkisten, sosiaalisten ja elämäntapatekijöiden yhteisesiintymistä nuorilla, löydettiin neljä erilaista ryhmää sekä tytöillä että pojilla. Niissä ryhmissä, joissa esiintyi runsaasti tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä, nuorilla oli enemmän alaselkäkipuoireita ja tytöillä nämä häiriöt ennustivat myös alaselkäkivun vuoksi hoitoon hakeutumista.
Nuorten selän hyvinvoinnin kannalta tupakoimattomuus, työergonomian huomioiminen ja hyvä mielenterveys ovat tärkeitä. Kun nuori hakeutuu alaselkäkivun vuoksi hoitoon, on hyvä ottaa huomioon myös hänen elämäntapansa ja mahdolliset tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriöt.
Alaselkäkipu on yleinen oire jo nuorilla ja nuoruudessa koetut oireet ennustavat myöhempiä selkäkipuoireita. Tutkimusaineistoon kuuluivat Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 nuoret, jotka asuivat Oulussa ja sen ympäristössä. Keskimäärin joka toinen nuori koki alaselkäkipuoireita 16-18-vuotiaana. Tytöillä oireita esiintyi enemmän kuin pojilla ja oireet lisääntyivät iän myötä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, liittyvätkö mielenterveyden ongelmat, sosiaaliset tai elämäntapatekijät nuorten alaselkäkipuun. Arvioitavina tekijöinä olivat ylipaino, tupakointi, fyysinen työkuormitus, perheen yhteiskunnallis-taloudellinen asema, sekä psyykkisten, sosiaalisten ja elämäntapatekijöiden kasautuminen.
Säännöllinen tupakointi oli yhteydessä alaselkäkipuun ja etenkin toistuviin oireisiin. Runsaasti tupakoivilla nuorilla oli alaselkäkipua kahdesta kolmeen kertaa enemmän kuin tupakoimattomilla. Ylipaino ennusti seurannassa uutta selkäkipua, mutta yhteys ei ollut vahva. Hankalat työasennot ja fyysisesti monella tapaa raskaaksi luokiteltava työ ennustivat alaselkäkipua. Yhteiskunnallis-taloudelliset tekijät eivät olleet selkeästi yhteydessä alaselkäkipuun.
Kun tutkittiin psyykkisten, sosiaalisten ja elämäntapatekijöiden yhteisesiintymistä nuorilla, löydettiin neljä erilaista ryhmää sekä tytöillä että pojilla. Niissä ryhmissä, joissa esiintyi runsaasti tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä, nuorilla oli enemmän alaselkäkipuoireita ja tytöillä nämä häiriöt ennustivat myös alaselkäkivun vuoksi hoitoon hakeutumista.
Nuorten selän hyvinvoinnin kannalta tupakoimattomuus, työergonomian huomioiminen ja hyvä mielenterveys ovat tärkeitä. Kun nuori hakeutuu alaselkäkivun vuoksi hoitoon, on hyvä ottaa huomioon myös hänen elämäntapansa ja mahdolliset tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriöt.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024