Arkeeisten ja Paleoproterotsooisten mafis-ultramafisten kivien geokemia Fennoskandian koillisosassa ja sen suhde kuparin, nikkelin ja platinametallien löytömahdollisuuksiin

Koillisen Fennoskandian arkeeisissa vihreäkivivyöhykkeissä ja paleoproterotsooisissa repeämäaltaissa on useita generaatioita ekstrusiivista ja intrusiivista magmatismia, joihin liittyy useita malmiesiintymiä. Tämä tutkimus kohdistuu mafis-ultramafisten kivien geokemiaan tarkoituksena selvittää eri magmaattisten tapahtumien syntyä ja malmipotentiaalia ja identifioida malminmuodostuksen avaintekijöitä, joilla on malminetsinnällistä merkitystä. Tämä työ koostuu kolmesta osasta, jotka käsittelevät 1) arkeeisia komatiitteja Venäjän Karjalassa, 2) paleoproterotsooisia juoniparvia koillisessa Fennoskandiassa ja 3) paleoproterotsooisia basalttisia, komatiittisia ja pikriittisiä metavulkaniitteja useissa repeämiseen liittyvissä suprakrustisissa vyöhykkeissä koillisessa Fennoskandiassa. Venäjän Karjalan arkeeisten vihreäkivivyöhykkeiden potentiaali sisältää Ni-Cu-mineralisaatioita on suhteellisen alhainen. Erot varhais-, keski- ja myöhäisvaiheen malmipotentiaalissa voivat johtua litosfäärin rakenteesta. Varhaisen vaiheen repeämisen aikana litosfääri oli vielä suhteellisen paksu, mikä mahdollisti suurten, hitaasti jäähtyvien magmasäiliöiden synnyn, joissa magma saattoi fraktioitua pitkälle ja muodostaa reef-tyyppisiä PGE-sulfidiesiintymiä. Etenevä ekstensio keskivaiheen repeytymisessä heikensi ja ohensi litosfääriä estäen suurten magmasäiliöiden synnyn yläkuoreen. Myöhäisen vaiheen repeytymisessä magmojen vuorovaikutus sulfidirikkaiden sedimenttien kanssa syvissä repeämäaltaissa mahdollisti Ni-Cu-sulfidimalmien muodostumisen magman tulokanavissa.