Arpityrän kirurginen hoito - tutkimuksia tähystysleikkaustekniikoista
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
OYS luentosali 1, Kajaanintie 50
Väitöksen aihe
Arpityrän kirurginen hoito - tutkimuksia tähystysleikkaustekniikoista
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Mirella Ahonen-Siirtola
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopiston tutkijakoulu
Oppiaine
lääketiede
Vastaväittäjä
Dosentti Tom Scheinin, Helsingin Yliopisto
Kustos
Professori Jyrki Mäkelä, Oulun yliopisto
Suolivaurion riski on matala ja leikkauksenjälkeisen nestekertymän ilmaantuminen vähäistä arpityräleikkauksissa, joissa hyödynnetään hybridi - tekniikkaa
Arpityrän korjausleikkaus on yleinen toimenpide, joita tehdään Suomessa noin 1800 vuosittain. Leikkaustekniikoita on useita. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin leikkaushoidon tuloksia.
Tutkimustulosten mukaan arpityräleikkauksiin liittyvät komplikaatiot ovat melko harvinaisia ja useimmiten lieviä. Yleisesti käytettyyn tähystysleikkaustekniikkaan todettiin liittyvän vähemmän komplikaatioita, mutta toisaalta vaarallisia komplikaatioita, suolivaurioita, ilmenee enemmän kuin avoleikkauksissa. Suolivaurion riski on erityisen suuri, mikäli vatsaontelossa todetaan runsas kiinnikkeisyys. Huomaamatta jäänyt suolen puhkeaminen voi johtaa henkeä uhkaaviin seuraamuksiin. Tähystyskirurgian lievempi ja tavanomaisempi ongelma on leikkausalueelle syntyvä nestekertymä, josta voi aiheutua kipua ja toiminnallista vaivaa.
Uudessa hybridi-leikkaustekniikassa yhdistetään avo- ja tähystysleikkausmenetelmää: kiinnikkeet vapautetaan avoimesti ja tyräaukko suljetaan pienen viillon kautta ennen verkon kiinnittämistä tähystystekniikalla. Laajassa monikeskustutkimuksessa 11 sairaalasta kerätyssä potilasaineistossa osoitettiin, että hybridi - leikkauksissa kiinnikkeiden irrottelu koettiin huomattavasti helpommaksi ja leikkausalueen nestekertymien ilmaantuminen oli selvästi vähäisempää tavanomaiseen tähystysleikkaukseen verrattuna. Riski suolivaurioiden syntyyn, ja niiden huomaamatta jäämiseen todettiin matalaksi. Vuoden seurannassa 6 % potilaista kehittyi uusiutunut tyrä. Vatsanpeitteiden anatomia voidaan palauttaa tyräaukon sululla, mikä näyttää vähentävän leikkauksenjälkeisen kivun kroonistumista. Tutkimustulosten perusteella voitiin myös todeta, että tyrän korjaaminen parantaa potilaiden elämänlaatua huomattavasti.
Tutkimustulosten mukaan arpityräleikkauksiin liittyvät komplikaatiot ovat melko harvinaisia ja useimmiten lieviä. Yleisesti käytettyyn tähystysleikkaustekniikkaan todettiin liittyvän vähemmän komplikaatioita, mutta toisaalta vaarallisia komplikaatioita, suolivaurioita, ilmenee enemmän kuin avoleikkauksissa. Suolivaurion riski on erityisen suuri, mikäli vatsaontelossa todetaan runsas kiinnikkeisyys. Huomaamatta jäänyt suolen puhkeaminen voi johtaa henkeä uhkaaviin seuraamuksiin. Tähystyskirurgian lievempi ja tavanomaisempi ongelma on leikkausalueelle syntyvä nestekertymä, josta voi aiheutua kipua ja toiminnallista vaivaa.
Uudessa hybridi-leikkaustekniikassa yhdistetään avo- ja tähystysleikkausmenetelmää: kiinnikkeet vapautetaan avoimesti ja tyräaukko suljetaan pienen viillon kautta ennen verkon kiinnittämistä tähystystekniikalla. Laajassa monikeskustutkimuksessa 11 sairaalasta kerätyssä potilasaineistossa osoitettiin, että hybridi - leikkauksissa kiinnikkeiden irrottelu koettiin huomattavasti helpommaksi ja leikkausalueen nestekertymien ilmaantuminen oli selvästi vähäisempää tavanomaiseen tähystysleikkaukseen verrattuna. Riski suolivaurioiden syntyyn, ja niiden huomaamatta jäämiseen todettiin matalaksi. Vuoden seurannassa 6 % potilaista kehittyi uusiutunut tyrä. Vatsanpeitteiden anatomia voidaan palauttaa tyräaukon sululla, mikä näyttää vähentävän leikkauksenjälkeisen kivun kroonistumista. Tutkimustulosten perusteella voitiin myös todeta, että tyrän korjaaminen parantaa potilaiden elämänlaatua huomattavasti.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024