Asiakaskommunikaatio hajautetussa ketterässä ohjelmistokehityksessä

1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa ilmaantuneet ketterät ohjelmistokehitysmenetelmät painottavat aktiivista kommunikaatiota kaikkien kehitysprojektiin osallistuvien tahojen välillä. Asiakas, eli se taho joka tarjoaa tarvittavan tiedon ja palautteen ohjelmiston kehittämiseen liittyen, on keskeisessä roolissa ketterissä ohjelmistokehitysmenetelmissä.

Kommunikaation näkökulmasta ketterien menetelmien keskeisimpänä erona niin kutsuttuihin perinteisiin kehitysmenetelmiin verrattuna on se, että ketterissä menetelmissä kommunikaatio on jatkuvaa ja epämuodollista, kun taas perinteisimmissä kehitysmenetelmissä eri osapuolten välinen kommunikaatio on epäsäännöllisempää ja noudattaa muodollisempia tapoja.

Ketteriä ohjelmistokehitysmenetelmiä sovelletaan nykyään myös hajautetussa ohjelmistokehityksessä, mikä asettaa kehitystyölle omat haasteensa muun muassa maantieteellisten etäisyyksien, aikaerojen sekä kulttuurillisten eroavaisuuksien muodossa. Nämä haasteet puolestaan saattavat aiheuttaa huomattavia kommunikaatio-ongelmia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kuinka asiakaskommunikaatiota voidaan parantaa hajautetussa ketterässä ohjelmistokehityksessä.

Tämän tutkimuksen keskeinen käytännön tulos on kokoelma haastealueita, jotka auttavat tunnistamaan hajautettujen ketterien ohjelmistokehitysprojektien kohtaamia kommunikaatiohaasteita. Tämä kokoelma tarjoaa myös ratkaisumalleja näiden haasteiden lieventämiseen ja ratkaisuun. Työssä esiteltävä kokoelma on johdettu olemassa olevasta kirjallisuudesta ja sitä on täydennetty tämän tutkimuksen tuloksilla.

Tutkimuksen keskeinen teoreettinen tulos on viisi kommunikaatiohukkaa: aktiivisen osallistumisen puute (lack of involvement), yhteisymmärryksen puute (lack of shared understanding), vanhentunut tieto (outdated information), rajoitettu pääsy tietoon (restricted access to information) sekä hajallaan oleva tieto (scattered information). Nämä kommunikaatiohukat tarjoavat uuden näkökulman hajautetuissa ketterissä kehitysprojekteissa kohdattaviin kommunikaatiota haittaaviin tekijöihin.