Asuinalue ja terveys. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimus
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, luentosali GO101
Väitöksen aihe
Asuinalue ja terveys. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimus
Väittelijä
Filosofian maisteri Tiina Lankila
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, maantieteen laitos
Oppiaine
Maantiede
Vastaväittäjä
Professori Markku Löytönen, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Jarmo Rusanen, Oulun yliopisto
Asuinaluetyyppi ja etäisyys kuntakeskukseen ovat yhteydessä terveyteen
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että huonoksi koettua terveyttä esiintyi enemmän harvaan asutuilla maaseutumaisilla alueilla kuin kaupunkimaisilla alueilla. Miesten kohdalla huonoksi koettu terveys harvaan asutulla alueella selittyi psykososiaalisilla ja terveyskäyttäytymistekijöillä, kun taas naisilla syy huonoksi koettuun terveyteen haja-asutusalueella jäi epäselväksi. Kuntakeskusetäisyyden ja paikallisen väentiheyden havaittiin olevan yhteydessä ihmisten painoindeksiin siten, että etäämmällä keskustoista ja harvaanasutuilla alueilla asuvilla painoindeksi oli korkeampi kuin keskustan lähellä ja tiheästi asutuilla alueilla asuvilla. Kotoa terveyskeskukseen lasketun matkaetäisyyden ei havaittu olevan merkittävä terveyspalvelujen käyttöä estävä tekijä. Yksilön terveys oli myös yhteydessä muuttamiseen: maaseutumaisilla alueilla elämään tyytymättömyys ja elämänaikainen sairastavuus olivat yhteydessä maaseutu–kaupunkimuuttoihin, ja kaupunkimaisilla alueilla terveyspalvelujen käyttö oli yhteydessä kaikkiin muuttoihin.
Perinteisesti alueelliset terveystarkastelut ovat perustuneet hallinnollisiin alueyksiköihin, kuten kuntiin, mutta tässä työssä asuinalue määritettiin 1 km x 1 km ruudun tarkkuudella, ja etäisyydet kuntakeskuksiin ja terveyskeskuksiin laskettiin tieverkkoa pitkin. Tarkkoja paikkatietoaineistoja käyttämällä voidaan löytää terveyseroja myös hallinnollisten alueiden sisältä. Tutkimus antaa viitteitä myös siitä, että kaupunkirakenteen hajautuminen voi vaikuttaa yksilön painoon, joten terveysnäkökulma tulisi huomioida aluesuunnittelussa. Terveyden suhteen valikoivalla muuttamisella voi olla merkitystä terveyden alue-eroille.
Väitöstutkimuksessa tutkittiin paikkatiedon perusteella määritetyn lähiasuinympäristön ja maantieteellisen etäisyyden merkitystä Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden 31-vuotiaiden aikuisten terveydelle. Tutkimuksessa lähestyttiin alueellista terveyttä asuinaluetyypin, terveyskäyttäytymisen, terveyspalvelukäytön ja muuttamisen näkökulmista.
Perinteisesti alueelliset terveystarkastelut ovat perustuneet hallinnollisiin alueyksiköihin, kuten kuntiin, mutta tässä työssä asuinalue määritettiin 1 km x 1 km ruudun tarkkuudella, ja etäisyydet kuntakeskuksiin ja terveyskeskuksiin laskettiin tieverkkoa pitkin. Tarkkoja paikkatietoaineistoja käyttämällä voidaan löytää terveyseroja myös hallinnollisten alueiden sisältä. Tutkimus antaa viitteitä myös siitä, että kaupunkirakenteen hajautuminen voi vaikuttaa yksilön painoon, joten terveysnäkökulma tulisi huomioida aluesuunnittelussa. Terveyden suhteen valikoivalla muuttamisella voi olla merkitystä terveyden alue-eroille.
Väitöstutkimuksessa tutkittiin paikkatiedon perusteella määritetyn lähiasuinympäristön ja maantieteellisen etäisyyden merkitystä Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden 31-vuotiaiden aikuisten terveydelle. Tutkimuksessa lähestyttiin alueellista terveyttä asuinaluetyypin, terveyskäyttäytymisen, terveyspalvelukäytön ja muuttamisen näkökulmista.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024