Atooppinen herkistyminen ja atooppisten sairauksien liitännäistekijät Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 8
Väitöksen aihe
Atooppinen herkistyminen ja atooppisten sairauksien liitännäistekijät Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Anna Haarala
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Dosentti Jussi Liippo, Turun yliopistollinen sairaala
Kustos
Dosentti Laura Huilaja, Oulun yliopistollinen sairaala
Atooppinen herkistyminen ja atooppisten sairauksien liitännäistekijät Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966
Varhaislapsuuden maaseutuelinympäristö suojaa osalta atooppisista sairauksista vielä keski-iässäkin
LL Anna Haaralan väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää keski-ikäisen väestön herkistymistä ilmavälitteisille allergeeneille sekä atooppisen ihottuman, allergisen nuhan ja -sidekalvontulehduksen sekä astman esiintyvyyttä ja riskitekijöitä. Lisäksi tutkittiin herkistymisen ilmaantuvuutta sekä riskitekijöitä uudelle herkistymiselle ikävuosien 31 ja 46 välillä. Tutkimukseen osallistui yli 5000 Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n jäsentä 31 ja 46 vuoden iässä.
Kyselytutkimuksessa 46-vuotiailla atooppista ihottumaa esiintyi 7,3 %:lla, allergista nuhaa ja -sidekalvontulehdusta noin kolmanneksella ja astmaa 9,2 %:lla. Noin neljäsosalla oli kaksi tai useampi atooppinen sairaus. Tutkittaville tehtiin ihopistokokeet neljällä allergeenilla (koivu, timoteiheinä, kissa ja huonepölypunkki) ja positiivista tulosta käytettiin merkkinä atooppisesta herkistymisestä. Atooppista herkistymistä todettiin noin kolmanneksella molempina tutkimusajankohtina eikä merkittävää muutosta herkistymisessä tällä aikavälillä todettu. Asuminen maatilaympäristössä imeväisikäisenä suojasi laajalti: maatilaympäristön havaittiin suojaavan sekä herkistymiseltä sinänsä että moniherkistymiseltä, allergiselta nuhalta ja -sidekalvontulehdukselta sekä useamman atooppisen sairauden kasautumiselta. Atooppisen ihottuman ja astman osalta maatilaympäristöllä ei havaittu olevan suojavaikutusta. Atooppista ihottumaa sairastavista 46-vuotiaista jopa kolmella neljästä oli vähintään toinen atooppinen sairaus, mikä tulisikin huomioida hoidettaessa atooppisesta ihottumasta kärsivää aikuispotilasta.
Maaseutuelinympäristö tarjoaa kosketuksen runsaampaan mikrobien kirjoon, minkä on ajateltu suojaavan atooppisten sairauksien kehittymiseltä. Tämä tutkimus vahvistaa osaltaan käsitystä lapsuuden elinympäristön merkittävästä vaikutuksesta atooppisten sairauksien syntyyn sekä osoittaa vaikutuksen yltävän keski-ikään asti. Luontokontaktien lisäämistä lapsuudessa voidaankin suositella osana atooppisten sairauksien ehkäisyä.
LL Anna Haaralan väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää keski-ikäisen väestön herkistymistä ilmavälitteisille allergeeneille sekä atooppisen ihottuman, allergisen nuhan ja -sidekalvontulehduksen sekä astman esiintyvyyttä ja riskitekijöitä. Lisäksi tutkittiin herkistymisen ilmaantuvuutta sekä riskitekijöitä uudelle herkistymiselle ikävuosien 31 ja 46 välillä. Tutkimukseen osallistui yli 5000 Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n jäsentä 31 ja 46 vuoden iässä.
Kyselytutkimuksessa 46-vuotiailla atooppista ihottumaa esiintyi 7,3 %:lla, allergista nuhaa ja -sidekalvontulehdusta noin kolmanneksella ja astmaa 9,2 %:lla. Noin neljäsosalla oli kaksi tai useampi atooppinen sairaus. Tutkittaville tehtiin ihopistokokeet neljällä allergeenilla (koivu, timoteiheinä, kissa ja huonepölypunkki) ja positiivista tulosta käytettiin merkkinä atooppisesta herkistymisestä. Atooppista herkistymistä todettiin noin kolmanneksella molempina tutkimusajankohtina eikä merkittävää muutosta herkistymisessä tällä aikavälillä todettu. Asuminen maatilaympäristössä imeväisikäisenä suojasi laajalti: maatilaympäristön havaittiin suojaavan sekä herkistymiseltä sinänsä että moniherkistymiseltä, allergiselta nuhalta ja -sidekalvontulehdukselta sekä useamman atooppisen sairauden kasautumiselta. Atooppisen ihottuman ja astman osalta maatilaympäristöllä ei havaittu olevan suojavaikutusta. Atooppista ihottumaa sairastavista 46-vuotiaista jopa kolmella neljästä oli vähintään toinen atooppinen sairaus, mikä tulisikin huomioida hoidettaessa atooppisesta ihottumasta kärsivää aikuispotilasta.
Maaseutuelinympäristö tarjoaa kosketuksen runsaampaan mikrobien kirjoon, minkä on ajateltu suojaavan atooppisten sairauksien kehittymiseltä. Tämä tutkimus vahvistaa osaltaan käsitystä lapsuuden elinympäristön merkittävästä vaikutuksesta atooppisten sairauksien syntyyn sekä osoittaa vaikutuksen yltävän keski-ikään asti. Luontokontaktien lisäämistä lapsuudessa voidaankin suositella osana atooppisten sairauksien ehkäisyä.
Viimeksi päivitetty: 11.11.2024