Bakteriomi, mykobiomi ja ekstrasellulaariset vesikkelit vastasyntyneen ja pikkulapsen suoliston mikrobiomissa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Leena Palotie -sali (101A), Aapistie 5A
Väitöksen aihe
Bakteriomi, mykobiomi ja ekstrasellulaariset vesikkelit vastasyntyneen ja pikkulapsen suoliston mikrobiomissa
Väittelijä
Filosofian maisteri Jenni Turunen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Apulaisprofessori Samuli Rautava, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen sairaala
Kustos
Professori Terhi Tapiainen, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
Elämän ensimmäisen ulosteen mikrobisto sisältää bakteereja, sieniä ja bakteerien erittämiä rakkuloita
Tutkimuksen mukaan alustava suoliston mikrobiomi muovaantuu synnytyksen aikana, ja syntymänaikaiset tekijät vaikuttavat mikrobiomin kehitykseen myöhemmin lapsuudessa.
Suoliston mikrobiomi on kokoelma suolistossa eläviä mikrobeja, kuten bakteerit ja sienet. Sen koostumusta ja terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta sen alkuperää ja kehitystä ei vielä tunneta. Lisäksi mikrobit erittävät pieniä tavarankuljettajia, solunulkoisia rakkuloita, joiden merkitystä etenkin mikrobiomin kehityksessä ei ole tutkittu. Suoliston mikrobiomin on luultu kehittyvän syntymän jälkeen vastasyntyneen altistuessa kohdunulkoisille mikrobeille, sillä kohtua on pidetty sikiölle steriilinä ympäristönä. Nykyään kohdun steriiliys on kiistanalainen aihe, sillä raskauden aikana kehittyvästä vastasyntyneen elämän ensimmäisestä ulosteesta, lapsenpihkasta eli mekoniumista, on löydetty mikrobeja.
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata elämän ensimmäisen ulosteen mikrobiomi ja bakteeriperäiset rakkulat sekä mikrobiomin koostumukseen vaikuttavat raskauden- ja synnytyksenaikaiset tekijät. Uuden sukupolven sekvensointimenetelmiä käytettiin tunnistamaan ensimmäisessä ulosteessa sekä istukassa ja lapsivedessä, mahdollisissa mikrobiomin alkulähteissä, esiintyviä bakteereja eli bakteriomia sekä ensimmäisessä ja lasten myöhemmissä ulosteissa esiintyviä sieniä eli mykobiomia.
Tutkimuksessa havaittiin, että elämän ensimmäisessä ulosteessa on tunnistettava bakteriomi ja mykobiomi, mutta istukassa ja lapsivedessä mikrobiomia ei löytynyt. Istukka ja lapsivesi eivät siis ole todennäköisiä suoliston mikrobiomin lähteitä. Ensimmäisen ulosteen mikrobiomiin vaikuttivat vahvasti synnytyksenaikaiset tekijät, mukaan lukien synnytystapa ja synnytyksenaikaiset antibiootit. Nämä vaikutukset olivat havaittavissa lapsen suoliston mykobiomissa jopa 18 kuukauden iässä. Lisäksi ensimmäisestä ulosteesta löytyi bakteeriperäisiä rakkuloita.
Tutkimustulokset vihjaavat, että elämän ensimmäisen ulosteen mikrobiomi voi ennustaa suoliston mikrobiomin kehitystä ja lapsen terveyttä myöhemmällä iällä. Bakteeriperäisten rakkuloiden esiintyminen ensimmäisessä ulosteessa on uusi löydös, ja niiden rooli vastasyntyneen suolistossa on tuntematon. Rakkuloilla tiedetään olevan rooli muun muassa solujen välisessä kommunikaatiossa ja ne toimivat oivallisina biomarkkereina monille sairauksille, minkä vuoksi niiden toiminnot ensimmäisessä ulosteessa vaativat lisätutkimuksia.
Suoliston mikrobiomi on kokoelma suolistossa eläviä mikrobeja, kuten bakteerit ja sienet. Sen koostumusta ja terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta sen alkuperää ja kehitystä ei vielä tunneta. Lisäksi mikrobit erittävät pieniä tavarankuljettajia, solunulkoisia rakkuloita, joiden merkitystä etenkin mikrobiomin kehityksessä ei ole tutkittu. Suoliston mikrobiomin on luultu kehittyvän syntymän jälkeen vastasyntyneen altistuessa kohdunulkoisille mikrobeille, sillä kohtua on pidetty sikiölle steriilinä ympäristönä. Nykyään kohdun steriiliys on kiistanalainen aihe, sillä raskauden aikana kehittyvästä vastasyntyneen elämän ensimmäisestä ulosteesta, lapsenpihkasta eli mekoniumista, on löydetty mikrobeja.
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata elämän ensimmäisen ulosteen mikrobiomi ja bakteeriperäiset rakkulat sekä mikrobiomin koostumukseen vaikuttavat raskauden- ja synnytyksenaikaiset tekijät. Uuden sukupolven sekvensointimenetelmiä käytettiin tunnistamaan ensimmäisessä ulosteessa sekä istukassa ja lapsivedessä, mahdollisissa mikrobiomin alkulähteissä, esiintyviä bakteereja eli bakteriomia sekä ensimmäisessä ja lasten myöhemmissä ulosteissa esiintyviä sieniä eli mykobiomia.
Tutkimuksessa havaittiin, että elämän ensimmäisessä ulosteessa on tunnistettava bakteriomi ja mykobiomi, mutta istukassa ja lapsivedessä mikrobiomia ei löytynyt. Istukka ja lapsivesi eivät siis ole todennäköisiä suoliston mikrobiomin lähteitä. Ensimmäisen ulosteen mikrobiomiin vaikuttivat vahvasti synnytyksenaikaiset tekijät, mukaan lukien synnytystapa ja synnytyksenaikaiset antibiootit. Nämä vaikutukset olivat havaittavissa lapsen suoliston mykobiomissa jopa 18 kuukauden iässä. Lisäksi ensimmäisestä ulosteesta löytyi bakteeriperäisiä rakkuloita.
Tutkimustulokset vihjaavat, että elämän ensimmäisen ulosteen mikrobiomi voi ennustaa suoliston mikrobiomin kehitystä ja lapsen terveyttä myöhemmällä iällä. Bakteeriperäisten rakkuloiden esiintyminen ensimmäisessä ulosteessa on uusi löydös, ja niiden rooli vastasyntyneen suolistossa on tuntematon. Rakkuloilla tiedetään olevan rooli muun muassa solujen välisessä kommunikaatiossa ja ne toimivat oivallisina biomarkkereina monille sairauksille, minkä vuoksi niiden toiminnot ensimmäisessä ulosteessa vaativat lisätutkimuksia.
Viimeksi päivitetty: 2.10.2023