Diasporaverkostot mikroyritysten kansainvälistymisessä: Analyysi suomalaisyritysten laajentumisesta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaan kampus, Lo124
Väitöksen aihe
Diasporaverkostot mikroyritysten kansainvälistymisessä: Analyysi suomalaisyritysten laajentumisesta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa
Väittelijä
Master of Science (Economics and Business Administration) Samppa Kamara
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, Markkinointi, johtaminen ja kansainvälinen liiketoiminta
Oppiaine
Kansainvälinen liiketoiminta
Vastaväittäjä
Professori Leo-Paul Dana, Dalhousien yliopisto, Kanada
Kustos
Professori Ahmad Arslan, Oulun yliopisto
Diasporaverkostot mikroyritysten kansainvälistymisessä: Analyysi suomalaisyritysten laajentumisesta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Afrikka on yrityksille haastava toimintaympäristö, jossa on samalla valtavasti potentiaalia mikro-, pien- ja monikansallisille yrityksille. Monet yritykset kohtaavat kuitenkin erilaisia haasteita yrittäessään laajentaa toimintaansa Afrikan markkinoilla: näitä ovat esimerkiksi paikallisten osaajien ja verkostojen puute, muut tuntemattomat riskit sekä Afrikan markkinoille suuntaavista yrityksistä kiinnostuneiden pääomasijoittajien puute.
Esimerkiksi Euroopan komission vuonna 2015 julkaistun, suomalaisten pienyritysten kansainvälistymistä käsittelevän raportin mukaan 63 %:lla suomalaisista pienyrityksistä ei ole toimintaa EU:n ulkopuolella, ja näistä yrityksistä 28 % piti vaikeutta löytää luotettavia verkostoja tai kumppaneita Afrikan kaltaisilta maantieteellisesti kaukaisilta markkina-alueilta merkittävimpänä esteenä toimintansa laajentamiselle. Lisäksi 36 % yrityksistä piti merkittävimpänä esteenä kansainvälisten valitusten ja riitojen korkeita käsittelykustannuksia.
Entä jos yritykset voisivat minimoida tällaiset haasteet ja laajentaa toimintaansa Afrikassa hyödyntämällä afrikkalaisten diasporan asiantuntemusta?
Hiljattaisessa tutkimuksessani selvitin afrikkalaisten diasporan roolia Saharan eteläpuolisen Afrikan markkinoille suuntaavien suomalaisten omistajajohtajien (0–9 työntekijää työllistävien) kansainvälistymispyrkimyksissä. Tutkimuksessa selvitettiin perusteellisten haastattelujen ja asiakirjatietojen pohjalta, miten suomalaiset omistajajohtajat hyödyntävät Suomessa asuvan afrikkalaisten diasporan asiantuntemusta
(1) saadakseen tietoa markkinamahdollisuuksista Afrikassa
(2) saadakseen neuvoja liiketoiminnan harjoittamiseen Afrikassa ja kysyäkseen tietoa erityisesti yhteisön vanhimpien, mukaan lukien ylimpien päälliköiden ja naisten, roolista
(3) löytääkseen potentiaalisia kumppaneita, jotka haluaisivat investoida Afrikkaan suuntaaviin yrityksiin.
Tutkimuksen tuloksissa korostuu kehitysapujärjestöjen merkitys arvokkaiden suhteiden luomisessa afrikkalaisten diasporan ja sellaisten yritysten välille, joilla ei vielä ole vakiintuneita yhteyksiä afrikkalaisten diasporaan. Tutkimus nostaa lisäksi esiin afrikkalaisten diasporan ja omistajajohtajien yhteisiä intressejä:
(1) kunnollisen työn ja työllistymismahdollisuuksien tarjoaminen paikallisille afrikkalaisille
(2) kohtuuhintaisten, helposti rakennettavien ja innovatiivisten kotien tarjoaminen kohdemarkkina-alueen paikallisille
(3) innovatiivisten maataloustuotteiden varastointitilojen tarjoaminen paikallisille yhteisöille ja naistorimyyjille.
Afrikkaan suuntaavien poliittisten toimijoiden ja yritysomistajien osalta tutkimuksessa korostetaan sitä, miten suhteiden luominen afrikkalaisten diasporaan voi edistää liiketoiminnan kansainvälistymistä Afrikassa.
Esimerkiksi Euroopan komission vuonna 2015 julkaistun, suomalaisten pienyritysten kansainvälistymistä käsittelevän raportin mukaan 63 %:lla suomalaisista pienyrityksistä ei ole toimintaa EU:n ulkopuolella, ja näistä yrityksistä 28 % piti vaikeutta löytää luotettavia verkostoja tai kumppaneita Afrikan kaltaisilta maantieteellisesti kaukaisilta markkina-alueilta merkittävimpänä esteenä toimintansa laajentamiselle. Lisäksi 36 % yrityksistä piti merkittävimpänä esteenä kansainvälisten valitusten ja riitojen korkeita käsittelykustannuksia.
Entä jos yritykset voisivat minimoida tällaiset haasteet ja laajentaa toimintaansa Afrikassa hyödyntämällä afrikkalaisten diasporan asiantuntemusta?
Hiljattaisessa tutkimuksessani selvitin afrikkalaisten diasporan roolia Saharan eteläpuolisen Afrikan markkinoille suuntaavien suomalaisten omistajajohtajien (0–9 työntekijää työllistävien) kansainvälistymispyrkimyksissä. Tutkimuksessa selvitettiin perusteellisten haastattelujen ja asiakirjatietojen pohjalta, miten suomalaiset omistajajohtajat hyödyntävät Suomessa asuvan afrikkalaisten diasporan asiantuntemusta
(1) saadakseen tietoa markkinamahdollisuuksista Afrikassa
(2) saadakseen neuvoja liiketoiminnan harjoittamiseen Afrikassa ja kysyäkseen tietoa erityisesti yhteisön vanhimpien, mukaan lukien ylimpien päälliköiden ja naisten, roolista
(3) löytääkseen potentiaalisia kumppaneita, jotka haluaisivat investoida Afrikkaan suuntaaviin yrityksiin.
Tutkimuksen tuloksissa korostuu kehitysapujärjestöjen merkitys arvokkaiden suhteiden luomisessa afrikkalaisten diasporan ja sellaisten yritysten välille, joilla ei vielä ole vakiintuneita yhteyksiä afrikkalaisten diasporaan. Tutkimus nostaa lisäksi esiin afrikkalaisten diasporan ja omistajajohtajien yhteisiä intressejä:
(1) kunnollisen työn ja työllistymismahdollisuuksien tarjoaminen paikallisille afrikkalaisille
(2) kohtuuhintaisten, helposti rakennettavien ja innovatiivisten kotien tarjoaminen kohdemarkkina-alueen paikallisille
(3) innovatiivisten maataloustuotteiden varastointitilojen tarjoaminen paikallisille yhteisöille ja naistorimyyjille.
Afrikkaan suuntaavien poliittisten toimijoiden ja yritysomistajien osalta tutkimuksessa korostetaan sitä, miten suhteiden luominen afrikkalaisten diasporaan voi edistää liiketoiminnan kansainvälistymistä Afrikassa.
Viimeksi päivitetty: 27.9.2023