Eksynyt siirtymävaiheessa? Lukiolaisten koulutusala- ja STEM-urakiinnostuksen taustatekijöitä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa L2
Väitöksen aihe
Eksynyt siirtymävaiheessa? Lukiolaisten koulutusala- ja STEM-urakiinnostuksen taustatekijöitä
Väittelijä
Kasvatustieteen maisteri Satu Kaleva
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oppiminen ja oppimisprosessit tutkimusyksikkö
Oppiaine
Kasvatuspsykologia
Vastaväittäjä
Apulaisprofessori Niels Bonderup Dohn, Aarhusin yliopisto
Kustos
Professori Hanni Muukkonen, Oulun yliopisto
Lukiolaisen koulutusala- ja urakiinnostusta ohjaa vahvasti sukupuoli – työelämätietoa ja sukupuoliroolimalleja tarvitaan enemmän
Sukupuoli on edelleen merkittävin lukiolaisen alavalintoja ohjaava tekijä. Jotta koulutusta ja uraa pohtiva nuori voisi tehdä valintoja tietoisemmin ja omiin vahvuuksiinsa pohjautuen, tarvitaan enemmän monikanavaista tietoa aloista ja muuttuvista ammateista, selviää Oulun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Koulutus- ja uravalinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia nuoren elämään, ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lukiolaisten koulutus- ja urakiinnostuksen taustatekijöitä sekä minäpystyvyyden, oppiainemieltymysten, ainevalintojen ja sukupuolen suhdetta koulutusalakiinnostukseen.
Lisäksi tutkittiin lukiolaisten kiinnostusta luonnontieteellisiin, matemaattisiin ja teknillisiin eli niin sanottuihin STEM (Science, Technology, Engineering, Mathematics) -aineisiin. Nämä aineet ovat perinteisesti olleet suositumpia poikien kuin tyttöjen keskuudessa.
Oppiainemieltymykset sekä matemaattinen ja kielellinen minäpystyvyys liittyvät koulutusalakiinnostukseen, mutta vahvimpana koulutus- ja urakiinnostusta ohjaavana tekijänä näyttäytyi opiskelijan sukupuoli.
Tulokset osoittavat, että jos opiskelijat saavat lukiossa työelämätietoa monikanavaisesti, sillä voi olla myönteinen vaikutus kiinnostukseen esimerkiksi teknillisiä aloja tai uria kohtaan, joilla tarvitaan luonnontieteisiin painottuvaa koulutusta.
Lisäksi kävi ilmi, että ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan ainevalinta vaikuttaa voimakkaasti Suomen yliopistoihin pääsyyn, ja että valtaosa lukiolaisnuorista oli tietoisia matematiikan opintojen merkityksestä jatko-opinnoille ja urapolulle, jo ennen yliopistojen valintaperusteiden vuoden 2020 muutoksia.
Väitöskirja perustuu kolmeen osatutkimukseen, joissa hyödynnettiin laajoja aineistoja: vuosina 2013–2015 Suomen yliopistoihin valittujen opiskelijoiden valtakunnallisia rekisteriaineistoja, N=46 281 ja valtakunnallisten ylioppilaskirjoitusten tuloksia, N=93 955) sekä Oulun lukioista vuosina 2017-2018 kyselyillä kerättyjä kohorttiaineistoja (N=802, N= 601).
Tutkimus tuo esiin tarpeen nostaa tietoisuutta sukupuolen ohjaavasta vaikutuksesta koulutuksessa ja opinto-ohjauksessa. Eri koulutusasteiden ja työelämän yhteistyötä tulee myös edelleen tiivistää. Nuoret tarvitsevat ajankohtaista tietoa työelämän muuttuvista mahdollisuuksista ja eri alojen osaamistarpeista opintopolun eri vaiheissa. Työelämäyhteistyö on osa Suomen lukioiden opetussuunnitelmaa, mutta käytänteitä tulisi systematisoida ja kohdentaa niin, että nuoret voivat yhä tietoisemmin tehdä valintoja osaamisvahvuuksiinsa nojaten.
Koulutus- ja uravalinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia nuoren elämään, ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lukiolaisten koulutus- ja urakiinnostuksen taustatekijöitä sekä minäpystyvyyden, oppiainemieltymysten, ainevalintojen ja sukupuolen suhdetta koulutusalakiinnostukseen.
Lisäksi tutkittiin lukiolaisten kiinnostusta luonnontieteellisiin, matemaattisiin ja teknillisiin eli niin sanottuihin STEM (Science, Technology, Engineering, Mathematics) -aineisiin. Nämä aineet ovat perinteisesti olleet suositumpia poikien kuin tyttöjen keskuudessa.
Oppiainemieltymykset sekä matemaattinen ja kielellinen minäpystyvyys liittyvät koulutusalakiinnostukseen, mutta vahvimpana koulutus- ja urakiinnostusta ohjaavana tekijänä näyttäytyi opiskelijan sukupuoli.
Tulokset osoittavat, että jos opiskelijat saavat lukiossa työelämätietoa monikanavaisesti, sillä voi olla myönteinen vaikutus kiinnostukseen esimerkiksi teknillisiä aloja tai uria kohtaan, joilla tarvitaan luonnontieteisiin painottuvaa koulutusta.
Lisäksi kävi ilmi, että ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan ainevalinta vaikuttaa voimakkaasti Suomen yliopistoihin pääsyyn, ja että valtaosa lukiolaisnuorista oli tietoisia matematiikan opintojen merkityksestä jatko-opinnoille ja urapolulle, jo ennen yliopistojen valintaperusteiden vuoden 2020 muutoksia.
Väitöskirja perustuu kolmeen osatutkimukseen, joissa hyödynnettiin laajoja aineistoja: vuosina 2013–2015 Suomen yliopistoihin valittujen opiskelijoiden valtakunnallisia rekisteriaineistoja, N=46 281 ja valtakunnallisten ylioppilaskirjoitusten tuloksia, N=93 955) sekä Oulun lukioista vuosina 2017-2018 kyselyillä kerättyjä kohorttiaineistoja (N=802, N= 601).
Tutkimus tuo esiin tarpeen nostaa tietoisuutta sukupuolen ohjaavasta vaikutuksesta koulutuksessa ja opinto-ohjauksessa. Eri koulutusasteiden ja työelämän yhteistyötä tulee myös edelleen tiivistää. Nuoret tarvitsevat ajankohtaista tietoa työelämän muuttuvista mahdollisuuksista ja eri alojen osaamistarpeista opintopolun eri vaiheissa. Työelämäyhteistyö on osa Suomen lukioiden opetussuunnitelmaa, mutta käytänteitä tulisi systematisoida ja kohdentaa niin, että nuoret voivat yhä tietoisemmin tehdä valintoja osaamisvahvuuksiinsa nojaten.
Viimeksi päivitetty: 19.10.2023