Eläimet kasvatuksessa. Kohti monilajista kestävyyttä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, luentosali IT115, etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/66471371320
Väitöksen aihe
Eläimet kasvatuksessa. Kohti monilajista kestävyyttä
Väittelijä
Käännösviestinnän maisteri Maria Saari
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajat, opettaminen ja kasvatusyhteisöt
Oppiaine
Kasvatustiede
Vastaväittäjä
Associate Professor Helena Pedersen, Göteborgin yliopisto
Kustos
Dosentti Pauliina Rautio, Oulun yliopisto
Eläimet kasvatuksessa. Kohti monilajista kestävyyttä
Nykyinen kestämätön tiemme kohti syvenevää ekologista kriisiä on laajalti tunnistettu, mutta siirtyminen pois tältä polulta puuttumalla sen perimmäisiin syihin - erityisesti hierarkkiseen ihmiskeskeisyyteen - on ollut hidasta; näin myös kasvatuksessa.
Tämä tutkimus pyrkii selvittämään sellaisen kouluihin sijoittuvan uudistumisen mahdollisuuksia, joka perustuisi lajienväliseen, eli monilajiseen kestävyyteen, jossa myös muunlajiset eläimet huomioitaisiin ja tunnistettaisiin yhteisöjemme jäseninä ja edunhaltijoina. Monilajinen kestävyys perustuu ymmärrykseen siitä, että myös muunlajisilla eläimillä on oikeus omaan elämäänsä ja heillä on itseisarvo.
On tärkeä kartoittaa, millä tavoin myös kasvatuksessa voitaisiin pyrkiä luomaan kunnioittavampaa ja kestävämpää monilajista yhteiseloa. Tämä edellyttää kriittistä tarkastelua siitä, millä tavoin nykyinen kasvatus- ja koulujärjestelmä ylläpitää ja normalisoi hierakkista ihmiskeskeisyyttä, jonka myötä saatetaan luoda ja normalisoida hyväksikäyttöön perustuvia ihmis-eläinsuhteita.
Tätä kokonaisvaltaista tavoitetta tarkastellaan moniulotteisen tutkimuksen kautta. Ensimmäisenä tavoitteena on kartoittaa ihmis-eläinsuhteiden sosiaalisen rakentumisen ulottuvuuksia. Toisena tavoitteena on tarkastatella eläinten asemaa eri koulutuspoliittisissa säädöksissä, jotka osittain muovaavat kasvatuksen pohjaa ja rakenteita. Kolmantena tavoitteena on tarkastella erilaisten eläimiä huomioivien kasvatusmallien mahdollistamia avauksia, joiden kautta lähestyä eläimiä kunnioittavammista näkökulmista ja luoda pohjaa monilajiselle tulevaisuudelle. Näitä vaiheita kartoitetaan käyttämällä lehmiä ja maitoteollisuutta esimerkkinä suomalaisen kouluinstituution ja eläinten hyötykäytön pitkästä ja yhteenkietoutuneesta historiasta. Neljäntenä tavoitteena on selvittää, millä tavoin niinsanottua eläimiä huomioivaa kasvatusta on lähdetty toteuttamaan muodollisen kasvatuksen ulkopuolella humaanisen kasvatuksen (engl. humane education) toimijoiden kokemuksia kartoittaen.
Kokonaisuudessaan tämä tutkimus pyrkii luonnostelemaan, kuinka liittoumien (engl. effective allliances) eli erilaisten yhteistyöverkostojen avulla voisimme siirtyä nykyisen kestämättömän politiikan ja käytäntöjen umpikujan yli kohti monilajista kestävää tulevaisuutta.
Tämä tutkimus pyrkii selvittämään sellaisen kouluihin sijoittuvan uudistumisen mahdollisuuksia, joka perustuisi lajienväliseen, eli monilajiseen kestävyyteen, jossa myös muunlajiset eläimet huomioitaisiin ja tunnistettaisiin yhteisöjemme jäseninä ja edunhaltijoina. Monilajinen kestävyys perustuu ymmärrykseen siitä, että myös muunlajisilla eläimillä on oikeus omaan elämäänsä ja heillä on itseisarvo.
On tärkeä kartoittaa, millä tavoin myös kasvatuksessa voitaisiin pyrkiä luomaan kunnioittavampaa ja kestävämpää monilajista yhteiseloa. Tämä edellyttää kriittistä tarkastelua siitä, millä tavoin nykyinen kasvatus- ja koulujärjestelmä ylläpitää ja normalisoi hierakkista ihmiskeskeisyyttä, jonka myötä saatetaan luoda ja normalisoida hyväksikäyttöön perustuvia ihmis-eläinsuhteita.
Tätä kokonaisvaltaista tavoitetta tarkastellaan moniulotteisen tutkimuksen kautta. Ensimmäisenä tavoitteena on kartoittaa ihmis-eläinsuhteiden sosiaalisen rakentumisen ulottuvuuksia. Toisena tavoitteena on tarkastatella eläinten asemaa eri koulutuspoliittisissa säädöksissä, jotka osittain muovaavat kasvatuksen pohjaa ja rakenteita. Kolmantena tavoitteena on tarkastella erilaisten eläimiä huomioivien kasvatusmallien mahdollistamia avauksia, joiden kautta lähestyä eläimiä kunnioittavammista näkökulmista ja luoda pohjaa monilajiselle tulevaisuudelle. Näitä vaiheita kartoitetaan käyttämällä lehmiä ja maitoteollisuutta esimerkkinä suomalaisen kouluinstituution ja eläinten hyötykäytön pitkästä ja yhteenkietoutuneesta historiasta. Neljäntenä tavoitteena on selvittää, millä tavoin niinsanottua eläimiä huomioivaa kasvatusta on lähdetty toteuttamaan muodollisen kasvatuksen ulkopuolella humaanisen kasvatuksen (engl. humane education) toimijoiden kokemuksia kartoittaen.
Kokonaisuudessaan tämä tutkimus pyrkii luonnostelemaan, kuinka liittoumien (engl. effective allliances) eli erilaisten yhteistyöverkostojen avulla voisimme siirtyä nykyisen kestämättömän politiikan ja käytäntöjen umpikujan yli kohti monilajista kestävää tulevaisuutta.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024