Elämän ensimmäisen ulosteen mikrobisto
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 12. Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/63230015162?pwd=VURvR1N4S09BekxkOVI5c0sxRVhJZz09
Väitöksen aihe
Elämän ensimmäisen ulosteen mikrobisto
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Katja Kielenniva (o.s. Korpela)
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO tutkimusyksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Professori Pentti Huovinen, Turun yliopisto
Kustos
Professori Terhi Tapiainen, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Elämän ensimmäisen ulosteen mikrobisto voi ennustaa lapsen myöhempää terveyttä
Kehittyvän sikiön suolistoon muodostuu lapsenpihkaulostetta jo ennen syntymää. Lapsi ulostaa lapsenpihkaa pian syntymän jälkeen. Ensimmäisen lapsenpihkan eli syntymän jälkeisen ensimmäisen ulosteen mikrobistoa on tutkittu aiemmin vain vähän.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitimme elämän ensimmäisen ulosteen mikrobiston koostumukseen vaikuttavia tekijöitä sekä mikrobiston yhteyttä myöhempään terveyteen. Väitöstutkimuksessa seurattiin 212 täysiaikaisena syntynyttä lasta syntymästä neljän vuoden ajan. Mikrobisto tutkittiin uuden sukupolven sekvensoinnilla Oulun yliopistossa.
Tutkimus osoitti, että jo vastasyntyneiden ensimmäisessä ulosteessa on monimuotoinen mikrobisto. Äidin raskauden aikainen elinympäristö ja antibioottihoidot vaikuttivat ensimmäisen ulosteen mikrobistoon. Havaitsimme, että ensimmäisen ulosteen bakteerikoostumus oli yhteydessä lapsen myöhempään terveyteen. Imeväisen koliikkiin sairastuneilla lapsilla oli vähemmän laktobasilleja elämän ensimmäisen ulosteen mikrobistossa verrattuna niihin lapsiin, jotka eivät myöhemmin kärsineet koliikista. Lisäksi ensimmäisen ulosteen mikrobiston koostumus oli yhteydessä lapsen ylipainoon kolmen vuoden iässä. Ensimmäisen ulosteen mikrobisto ei ollut selvästi yhteydessä myöhempään atooppiseen ihottumaan, maitoallergiaan tai hengityksen vinkumiseen.
Väitöstutkimus osoittaa, että suolistomikrobiston ja terveyden yhteys voi olla nähtävissä jo välittömästi syntymän jälkeen elämän ensimmäisessä ulosteessa. Raskauden ja syntymän aikaisten tekijöiden vaikutus lapsen myöhemmälle terveydelle saattaa siis välittyä jo hyvin varhaisen mikrobiston kautta.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitimme elämän ensimmäisen ulosteen mikrobiston koostumukseen vaikuttavia tekijöitä sekä mikrobiston yhteyttä myöhempään terveyteen. Väitöstutkimuksessa seurattiin 212 täysiaikaisena syntynyttä lasta syntymästä neljän vuoden ajan. Mikrobisto tutkittiin uuden sukupolven sekvensoinnilla Oulun yliopistossa.
Tutkimus osoitti, että jo vastasyntyneiden ensimmäisessä ulosteessa on monimuotoinen mikrobisto. Äidin raskauden aikainen elinympäristö ja antibioottihoidot vaikuttivat ensimmäisen ulosteen mikrobistoon. Havaitsimme, että ensimmäisen ulosteen bakteerikoostumus oli yhteydessä lapsen myöhempään terveyteen. Imeväisen koliikkiin sairastuneilla lapsilla oli vähemmän laktobasilleja elämän ensimmäisen ulosteen mikrobistossa verrattuna niihin lapsiin, jotka eivät myöhemmin kärsineet koliikista. Lisäksi ensimmäisen ulosteen mikrobiston koostumus oli yhteydessä lapsen ylipainoon kolmen vuoden iässä. Ensimmäisen ulosteen mikrobisto ei ollut selvästi yhteydessä myöhempään atooppiseen ihottumaan, maitoallergiaan tai hengityksen vinkumiseen.
Väitöstutkimus osoittaa, että suolistomikrobiston ja terveyden yhteys voi olla nähtävissä jo välittömästi syntymän jälkeen elämän ensimmäisessä ulosteessa. Raskauden ja syntymän aikaisten tekijöiden vaikutus lapsen myöhemmälle terveydelle saattaa siis välittyä jo hyvin varhaisen mikrobiston kautta.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024