Elämänlaatu, hoidon tulokset ja niihin vaikuttavat tekijät pään ja kaulan alueen syöpäkirurgian jälkeen
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 5
Väitöksen aihe
Elämänlaatu, hoidon tulokset ja niihin vaikuttavat tekijät pään ja kaulan alueen syöpäkirurgian jälkeen
Väittelijä
LL Krisztina Molnár
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Anestesiologian ja tehohoidon tutkimusyksikkö
Oppiaine
Anestesiologia ja tehohoito
Vastaväittäjä
dosentti Minna Niskanen, Kuopion yliopistollinen sairaala
Kustos
professori Janne Liisanantti, Oulun yliopistollinen sairaala
Elämänlaatu, hoidon tulokset ja niihin vaikuttavat tekijät pään ja kaulan alueen syöpäkirurgian jälkeen
Pään ja kaulan alueen syöpien hoito on ensisijaisesti kirurginen, ja merkittävälle osalle potilaista joudutaan tekemään laajoja leikkaustoimenpiteitä. Pään ja kaulan alueen syöpää sairastavien potilaiden elämänlaatua on tutkittu varsin laajasti, mutta eri toimenpiteiden vaikutuksesta elämänlaatuun ja erityisesti psyykkisen hyvinvoinnin roolista ei ole vielä paljon tutkimustietoa.
Tämän väitöskirjan tavoitteena on selvittää pään ja kaulan alueen syöpää sairastavien potilaiden kirurgisessa hoidossa käytettävän kauladissektion ja mikrovaskulaarikielekeleikkauksen vaikutusta pitkäaikaiseen elämänlaatuun sekä tutkia alueellisia eroja kirurgisen hoidon tarpeessa Pohjois-Suomessa. Tutkimuskokonaisuus koostuu sekä retrospektiivisistä että prospektiivisista haastattelututkimuksista, ja tutkimuksiin sisältyvät vuosina 2013–2019 Oulun yliopistollisessa sairaalassa leikatut pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat.
Elämänlaatua arvioivissa tutkimuksissa todettiin, että mikrovaskulaarikielekeleikkauksen jälkeen potilaiden elämänlaatu oli merkittävästi heikompi viisi vuotta leikkauksesta verrattuna tilanteeseen kaksi vuotta leikkauksesta, ja viiden vuoden kohdalla heidän elämänlaatunsa oli myös heikompi verrattuna suomalaiseen väestöön. Kauladissektion jälkeen tulokset olivat vastaavanlaiset; keskimäärin 4,5 vuotta leikkauksesta potilaiden elämänlaatu oli merkittävästi huonompi muuhun väestöön verrattuna. Elämänlaadun heikkenemistä molemmissa potilasryhmissä selittivät lähinnä psykososiaaliset tekijät ja masennus, kun taas potilaaseen tai toimenpiteeseen liittyvillä tekijöillä ei havaittu olevan vaikutusta. Lisäksi todettiin, että kahden vuoden kuluttua mikrovaskulaarikielekeleikkauksesta mitattu huono elämänlaatu on yhteydessä korkeampaan pitkäaikaisen kuolleisuuteen tässä potilasryhmässä.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että maaseudulla ja köyhemmillä alueilla asuville potilaille tehtiin laajempia toimenpiteitä, ja heidän pitkäaikainen kuolleisuutensa oli lisäksi korkeampi verrattuna hyvätuloisiin ja kaupungeissa asuviin potilaisiin johtuen keskimäärin pidemmälle edenneestä taudista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että pään ja kaulan alueen syövän takia tehtyjen ablatiivisten leikkausten määrä ja kuolleisuus on korkeampi maaseudulla ja pienituloisilla alueilla. Potilaiden elämänlaatu heikkeni viiden vuoden seurannassa toimenpiteiden jälkeen ensisijaisesti psyykkiseen hyvinvointiin liittyen, ja huono elämänlaatu on yhteydessä korkeampaan pitkäaikaisen kuolleisuuteen.
Tämän väitöskirjan tavoitteena on selvittää pään ja kaulan alueen syöpää sairastavien potilaiden kirurgisessa hoidossa käytettävän kauladissektion ja mikrovaskulaarikielekeleikkauksen vaikutusta pitkäaikaiseen elämänlaatuun sekä tutkia alueellisia eroja kirurgisen hoidon tarpeessa Pohjois-Suomessa. Tutkimuskokonaisuus koostuu sekä retrospektiivisistä että prospektiivisista haastattelututkimuksista, ja tutkimuksiin sisältyvät vuosina 2013–2019 Oulun yliopistollisessa sairaalassa leikatut pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat.
Elämänlaatua arvioivissa tutkimuksissa todettiin, että mikrovaskulaarikielekeleikkauksen jälkeen potilaiden elämänlaatu oli merkittävästi heikompi viisi vuotta leikkauksesta verrattuna tilanteeseen kaksi vuotta leikkauksesta, ja viiden vuoden kohdalla heidän elämänlaatunsa oli myös heikompi verrattuna suomalaiseen väestöön. Kauladissektion jälkeen tulokset olivat vastaavanlaiset; keskimäärin 4,5 vuotta leikkauksesta potilaiden elämänlaatu oli merkittävästi huonompi muuhun väestöön verrattuna. Elämänlaadun heikkenemistä molemmissa potilasryhmissä selittivät lähinnä psykososiaaliset tekijät ja masennus, kun taas potilaaseen tai toimenpiteeseen liittyvillä tekijöillä ei havaittu olevan vaikutusta. Lisäksi todettiin, että kahden vuoden kuluttua mikrovaskulaarikielekeleikkauksesta mitattu huono elämänlaatu on yhteydessä korkeampaan pitkäaikaisen kuolleisuuteen tässä potilasryhmässä.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että maaseudulla ja köyhemmillä alueilla asuville potilaille tehtiin laajempia toimenpiteitä, ja heidän pitkäaikainen kuolleisuutensa oli lisäksi korkeampi verrattuna hyvätuloisiin ja kaupungeissa asuviin potilaisiin johtuen keskimäärin pidemmälle edenneestä taudista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että pään ja kaulan alueen syövän takia tehtyjen ablatiivisten leikkausten määrä ja kuolleisuus on korkeampi maaseudulla ja pienituloisilla alueilla. Potilaiden elämänlaatu heikkeni viiden vuoden seurannassa toimenpiteiden jälkeen ensisijaisesti psyykkiseen hyvinvointiin liittyen, ja huono elämänlaatu on yhteydessä korkeampaan pitkäaikaisen kuolleisuuteen.
Viimeksi päivitetty: 19.11.2024