Elektrokardiografisen repolarisaation vaihtelun ja eteisten depolarisaation vaihtelun yhteys sydänperäisen äkkikuoleman riskiin ja sydänlihasfibroosiin.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida sydänsähkökäyrän repolarisaation avaruudellisen heterogeenisyyden ajallisen vaihtelun ja sydänsähkökäyrän eteisten depolarisaation avaruudellisen heterogeenisyyden ajallisen vaihtelun, erityisesti suhteessa sydämen sykevaihteluun, yhteyttä sydänperäisen äkkikuoleman riskiin. Lisäksi arvioitiin sydänsähkökäyrän repolarisaation avaruudellisen heterogeenisyyden ja eteisten depolarisaation avaruudellisen heterogeenisyyden yhteyttä rytmihäiriöille altistavaan sydänlihaksen fibroosiin.
T-aallon heterogeenisyyden keskihajonta (TWH-SD) analysoituna viidestä peräkkäisestä tavallisen 12-kytkentäisen sydänsähkökäyrän lyönnistä oli merkitsevästi suurempi 200 sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyneellä, joilla oli ruumiinavauksessa varmistettu sepelvaltimotauti kuin 200 iän ja sukupuolen suhteen yhteen sovitetuilla kontrollipotilaalla, joilla oli sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella varmistettu sepelvaltimotauti. Eteisten avaruudellisen depolarisaation ajallisella vaihtelulla analysoituna 12-kytkentäisen sydänsähkökäyrän viidestä peräkkäisestä lyönnistä 1236 sepelvaltimotautipotilaalla, erityisesti yhdistettynä sydämen sykevaihteluun, oli merkitsevä yhteys sydänperäisen äkkikuoleman/sydänpysähdyksen riskiin, vieläpä asiaankuuluvien sopeuttamisien jälkeen, muttei ei-äkillisen sydänkuoleman tai ei-sydänperäisen kuoleman riskiin. Avaruudellisella repolarisaation heterogeenisyydellä ja avaruudellisella eteisten depolarisaation heterogeenisyydellä, analysoituna tavallisesta 12-kytkentäisestä sydänsähkökäyrästä 378 odottamattoman sydänperäisen äkkikuoleman uhrilta, oli merkitsevä yhteys sydänlihaksen fibroosiin.
Nämä havainnot osoittavat, että lisääntynyt sydänsähkökäyrän lyhyen aikavälin repolarisaation heterogeenisyyden vaihtelu on yhteydessä sydänperäisen äkkikuoleman riskiin sepelvaltimotautipotilailla, ja että sydänsähkökäyrän eteisten depolarisaation ajallis- avaruudellinen heterogeenisyys, erityisesti yhdistettynä sydämen autonomiseen säätelyyn, ennustaa itsenäisesti sydänperäisen äkkikuoleman riskiä sepelvaltimotautipotilailla. Lisääntyneen sydänsähkökäyrän avaruudellisen repolarisaation heterogeenisyyden and eteisten depolarisaation avaruudellinen heterogeenisyyden ennusteellisen merkityksen mekanismi selittyy osin sillä, että ne ovat yhteydessä sydänkammion fibroosiin, joka toimii rytmihäiriö- substraattina.

Asiasanat: ajallinen vaihtelu, eteisten depolarisaatio, kammioiden repolarisaatio, P- aallon morfologia, P-aalto, sydämen autonominen säätely, sydänlihaksen fibroosi, sydänperäinen äkkikuolema, sydänsähkökäyrä, T-aallon morfologia, T-aalto