Elintapaohjausinterventioiden vaikuttavuus ylipainoisten ja lihavien nuorten fyysiseen aktiivisuuteen ja elintapamuutokseen sitoutumiseen

Väitöstutkimuksessa ohjattiin pohjoissuomalasia ylipainoisia yläkoululaisia Facebookissa noudattamaan terveellisiä elintapoja. Facebook-ohjaukseen yhdistettiin fyysisen aktiivisuuden omaseuranta Polar Active -aktiivisuusmittarilla. Näillä saatiin aikaan positiivisia muutoksia nuorten terveydessä. Positiivisia vaikutuksia havaittiin liikkumattomassa ajassa, joka väheni ja painoindeksissä. Nuorten fyysinen aktiivisuus ei merkitsevästi lisääntynyt tutkimuksen aikana. Vanhempien ja nuorten sitoutuminen liikunnan lisäämiseen osoittautui haasteelliseksi tutkimuksen aikana.

Väitöstutkimuksessa tutkittavat nuoret satunnaistettiin kahteen koeryhmään ja yhteen kontrolliryhmään. Koeryhmien nuoret ja heidän vanhempansa saivat Facebookin kautta toteutettua elintapaohjausta, sekä lisäksi toinen ryhmistä sai käyttöönsä Polar Active -aktiivisuusmittarin omaseurantaa varten. Fyysistä aktiivisuutta arvioitiin aktiivisuusmittarilla. Lisäksi mitattiin nuorten paino ja pituus ja he vastasivat elintapamuutosta kartoittavaan kyselyyn.

Tehokkaissa elintapaohjausmenetelmissä tulee huomioida nuorten yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne, jotta ohjaus on sellaista johon nuori voi sitoutua. Lisäksi ohjauksen tulee olla vaikutuksiltaan tehokasta ja toteutettavissa kouluterveydenhuollossa. Suotuisia vaikutuksia saadaan herkemmin painoindeksiin ja liikkumattomaan aikaan kuin päivittäisen reippaan liikunnan lisäämiseen. Liikkumattoman ajan vähentäminen voi olla ensimmäinen askel ylipainoisten nuorten terveyden edistämisessä. Sosiaalista mediaa hyödyntävällä ohjauksella voidaan tavoittaa useampi nuori ja sitä voidaan toteuttaa maantieteellisesti laajalla alueella sekä haja-asutusalueella.

Ylipainoisuus ja lihavuus ovat lisääntyneet lasten ja nuorten keskuudessa huomattavasti. Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisy ja hoito ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta terveysriskeiltä vältytään. Riittämätön fyysinen aktiivisuus ja liiallinen liikkumaton aika ovat terveysriskejä lihavuuden ohella. Suomalaisista nuorista vain puolet liikkuu riittävästi ja nuoret viettävät runsaasti liikkumatonta aikaa, esimerkiksi pelien ja television ääressä. Kouluterveydenhuollossa on mahdollista edistää nuorten terveyttä ja siellä käytettävien ohjausmenetelmien kehittäminen on tärkeää.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin uudenlainen ohjausmenetelmä ylipainoisten ja lihavien nuorten terveyden edistämiseksi kouluterveydenhuollon yhteyteen. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin aikaisempien ohjausmenetelmien vaikuttavuutta nuorten painoindeksiin ja fyysiseen aktiivisuuteen.