Ennallistamisen jälkeisen hydrologisen ja kasvillisuuden muutoksen kaukokartoitus boreaalisilla soilla

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopisto, OP Auditorium L10

Väitöksen aihe

Ennallistamisen jälkeisen hydrologisen ja kasvillisuuden muutoksen kaukokartoitus boreaalisilla soilla

Väittelijä

Filosofian maisteri Aleksi Isoaho

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö

Oppiaine

Ympäristötekniikka

Vastaväittäjä

Tutkimusprofessori Eija Honkavaara, Maanmittauslaitos

Kustos

Apulaisprofessori Hannu Marttila, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Ennallistamisen jälkeisen hydrologisen ja kasvillisuuden muutoksen kaukokartoitus boreaalisilla soilla

Suot ovat heikentyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä ympäri maailmaa, mikä on johtanut kunnianhimoisiin ennallistamistavoitteisiin. Ennallistamisen onnistumisen arvioimiseksi tarvitaan aktiivista seurantaa ja uusia työkaluja. Perinteiset menetelmät ovat työläitä ja kattavat vain pieniä alueita, joten kaukokartoitusta (RS) on ehdotettu ratkaisuksi.
Tutkin kaukokartoitusmenetelmiä soiden seurantaan. Droneilla yhdistän optisia, lämpö- ja korkeusaineistoa vedenpinnan tason kenttämittauksien kanssa luodakseni yksityiskohtaisia vedenpinnan tason karttoja havaitakseni ennallistamisvaikutuksia. Satelliittikuvien (optisten ja tutkatietojen) avulla seuraan vedenpinnan tason muutosta laajoilla aapasoilla alueellisesti ja ajassa. Lisäksi testaan, voiko satelliittikuvilla seurata soiden kasvillisuuden muutoksia.
Tulokset osoittavat, että droneilla voidaan tehokkaasti seurata vedenpinnan tason muutoksia optisen ja lämpöaineiston avulla, mutta korkeusaineistot eivät ole yhtä hyödyllisiä. Satelliittikuvien avulla voidaan seurata vedenpinnan tasoa ja arvioida ennallistamisvaikutuksia maisematasolla sekä ajassa että paikassa. Lisäksi ne soveltuvat kasvillisuuden seurantaan suhteellisen puuttomilla soilla.
Nämä kaukokartoitusmenetelmät voivat täydentää tai korvata perinteistä kenttäseurantaa, erityisesti märillä ja avoimilla alueilla. Ne tarjoavat käytännön työkaluja vedenpinnan tason ja kasvillisuuden muutosten alueelliseen ja ajalliseen seurantaan.
Viimeksi päivitetty: 10.12.2024