Ennenaikaisesti syntyneiden nuorten ja aikuisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 12
Väitöksen aihe
Ennenaikaisesti syntyneiden nuorten ja aikuisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Marika Sipola-Leppänen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteet
Oppiaine
Kansanterveystiede
Vastaväittäjä
Professori Liisa Lehtonen, Turun yliopisto
Kustos
Dosentti Eero Kajantie, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ennenaikaisesti syntyneiden nuorten ja aikuisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että keskosina syntyneillä nuorilla ja aikuisilla on muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Jo 16-vuotiaana hyvin ennenaikaisena (ennen 34. raskausviikkoa) syntyneillä tytöillä on korkeampi verenpaine, ja pojilla suuremmat LDL-kolesterolin ja apolipoproteiini B:n pitoisuudet. Keskosina syntyneillä aikuisilla on korkeampi verenpaine, suurempi kehon rasvaprosentti ja noin kolminkertainen metabolisen oireyhtymän riski täysiaikaisina syntyneisiin verrattuna.
Perinteisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden lisäksi heillä oli muutoksia myös monissa muissa sydän- ja verisuonitautien merkkiaineissa, kuten maksan rasvoittumiseen viittaavia laboratoriolöydöksiä sekä suurempi veren uraattipitoisuus, joka on itsenäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Hyvin pienipainoisena ennenaikaisesti syntyneillä on korkeampi lepoenergian kulutus rasvatonta painoyksikköä kohden kuin täysiaikaisena syntyneillä ikätovereilla.
Eriasteisen ennenaikaisen syntymän vaikutuksia nuoruus- ja aikuisiän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin tutkittiin kolmessa kohorttitutkimuksessa: Helsingin Pikku-K -tutkimuksessa, Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 -tutkimuksessa sekä ESTER-tutkimuksessa (”Ennenaikainen syntymä ja lapsen terveys aikuisiällä”).
Suomessa vuosittain miltei 6 prosenttia syntyneistä eli 3000 lasta syntyy ennenaikaisesti, ennen 37. raskausviikkoa. Maailmanlaajuisesti joka yhdeksäs lapsi syntyy ennenaikaisesti eli vuodessa syntyy noin 15 miljoonaa keskosta. Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että erittäin pienikokoisena keskosena syntyneet ovat alttiimpia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöille kuin heidän täysiaikaisena syntyneet ikätoverit. Näistä eniten on tutkittu etenkin kohonneen verenpaineen ja heikentyneen sokerin siedon esiintyvyyttä, mutta kaikkia myöhempien sairauksien riskitekijöitä ei tunneta. Suurin osa aiemmista keskostutkimuksista on tehty hyvin tai erittäin ennenaikaisesti syntyneillä, vaikka yli 80 prosenttia keskosista syntyy lievästi ennenaikaisena. Nyt samat havainnot tehtiin kaikkien keskosena syntyneiden laajemmassa joukossa.
Suurin osa keskosena syntyneistä ovat terveitä ja elävät normaalia elämää. Useimpia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä on mahdollista pienentää elämäntavoilla, minkä vuoksi ennenaikaisesti syntyneet nuoret ja aikuiset voivat hyötyä terveellisistä elämäntavoista erityisen paljon.
Perinteisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden lisäksi heillä oli muutoksia myös monissa muissa sydän- ja verisuonitautien merkkiaineissa, kuten maksan rasvoittumiseen viittaavia laboratoriolöydöksiä sekä suurempi veren uraattipitoisuus, joka on itsenäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Hyvin pienipainoisena ennenaikaisesti syntyneillä on korkeampi lepoenergian kulutus rasvatonta painoyksikköä kohden kuin täysiaikaisena syntyneillä ikätovereilla.
Eriasteisen ennenaikaisen syntymän vaikutuksia nuoruus- ja aikuisiän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin tutkittiin kolmessa kohorttitutkimuksessa: Helsingin Pikku-K -tutkimuksessa, Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 -tutkimuksessa sekä ESTER-tutkimuksessa (”Ennenaikainen syntymä ja lapsen terveys aikuisiällä”).
Suomessa vuosittain miltei 6 prosenttia syntyneistä eli 3000 lasta syntyy ennenaikaisesti, ennen 37. raskausviikkoa. Maailmanlaajuisesti joka yhdeksäs lapsi syntyy ennenaikaisesti eli vuodessa syntyy noin 15 miljoonaa keskosta. Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että erittäin pienikokoisena keskosena syntyneet ovat alttiimpia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöille kuin heidän täysiaikaisena syntyneet ikätoverit. Näistä eniten on tutkittu etenkin kohonneen verenpaineen ja heikentyneen sokerin siedon esiintyvyyttä, mutta kaikkia myöhempien sairauksien riskitekijöitä ei tunneta. Suurin osa aiemmista keskostutkimuksista on tehty hyvin tai erittäin ennenaikaisesti syntyneillä, vaikka yli 80 prosenttia keskosista syntyy lievästi ennenaikaisena. Nyt samat havainnot tehtiin kaikkien keskosena syntyneiden laajemmassa joukossa.
Suurin osa keskosena syntyneistä ovat terveitä ja elävät normaalia elämää. Useimpia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä on mahdollista pienentää elämäntavoilla, minkä vuoksi ennenaikaisesti syntyneet nuoret ja aikuiset voivat hyötyä terveellisistä elämäntavoista erityisen paljon.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024