Erosiivinen hampaiden kuluminen ja siihen liittyvät taustatekijät vuoden 1966 syntymäkohortissa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun Yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Leena Palotie-sali
Väitöksen aihe
Erosiivinen hampaiden kuluminen ja siihen liittyvät taustatekijät vuoden 1966 syntymäkohortissa
Väittelijä
Hammaslääketieteen lisensiaatti Viivi Alaraudanjoki
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Suunterveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Kariologian oppiaine
Vastaväittäjä
Professori Jukka Meurman, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Vuokko Anttonen, Oulun yliopisto
Hampaiden erosiivinen kuluminen on yleistä suomalaisilla aikuisilla – perimä saattaa osin selittää eroosioalttiutta
Väitöstutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa hampaiden erosiivisen kulumisen eli liukenemisen olevan yleinen löydös suomalaisilla aikuisilla. Hampaiden kemiallista kulumista voi aiheuttaa mikä tahansa hapan aines päästessään kosketuksiin hammaskiilteen tai hammasluun kanssa. Lähes puolella tutkituista 44-46-vuotiaista suomalaisista aikuisista oli erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Miehillä riski erosiiviselle kulumiselle oli yli kaksinkertainen naisiin verrattuna. Lisäksi niillä tutkituilla, joilla oli paljon korjaavan hoidon tarvetta reikiintymisen vuoksi, oli lähes kolminkertainen riski eroosiomuutosten löytymiselle hampaista.
Erityisesti päivittäiset närästysoireet ja vähäinen syljeneritys olivat vakavan erosiivisen kulumisen riskitekijöitä. Uutena löydöksenä havaittiin myös pitkäkestoisen, mutta matala-annoksisen alkoholin käytön olevan yhteydessä erosiiviseen kulumiseen pitkällä aikavälillä. Lisäksi kartoitettaessa yksilöiden geeniperimää havaittiin, että alttius erosiiviselle kulumiselle saattaa osin selittyä emäspareista koostuvien geenien yksittäisillä emäsparin vaihdoksilla.
Tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi kartoittaa 3D-mallien toimivuutta erosiivisen kulumisen arvioinnissa ja tutkia eroosiota arvioivan indeksin (The Basic Erosive Wear Examination, BEWE) toimivuutta niin kliinisesti kuin 3D-malleillakin. BEWE-indeksi näyttää olevan luotettava menetelmä niin kliinisessä arvioinnissa kuin arvioitaessa erosiivista kulumista 3D-malleilla. Alkava erosiivinen kuluminen oli jopa herkemmin havaittavissa 3D-malleilta kliiniseen arviointiin verrattuna.
Tutkimusta varten kutsuttiin suun terveystarkastukseen 3 181 henkilöä Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortista vuosina 2012–2013. Kutsutuista 1 962 osallistui tutkimukseen. Kliinistä tutkimusta täydensivät vuosina 1997–1998 ja 2012–2013 tehdyt postikyselyt, verinäytteet ja hampaiston 3D-mallit.
Erosiivinen kuluminen näyttää olevan yleistä suomalaisessa aikuisväestössä – etenkin miehillä. Väitöstutkimus korostaa erosiivisen kulumisen syiden monimuotoisuutta ja antaa lisätietoa sen diagnostiikkaan ja riskinarvioon. Jo tiedettyjen riskitekijöiden lisäksi yksilöllinen alttius erosiiviselle kulumiselle tulisi pitää mielessä riskikartoitusta tehdessä. Erosiivisen kulumisen varhainen diagnosointi on tärkeää hyvän suun terveyden ylläpitämiseksi, ja BEWE-indeksi vaikuttaa soveltuvan diagnosointiin niin kliinisesti kuin 3D malleillakin.
Erityisesti päivittäiset närästysoireet ja vähäinen syljeneritys olivat vakavan erosiivisen kulumisen riskitekijöitä. Uutena löydöksenä havaittiin myös pitkäkestoisen, mutta matala-annoksisen alkoholin käytön olevan yhteydessä erosiiviseen kulumiseen pitkällä aikavälillä. Lisäksi kartoitettaessa yksilöiden geeniperimää havaittiin, että alttius erosiiviselle kulumiselle saattaa osin selittyä emäspareista koostuvien geenien yksittäisillä emäsparin vaihdoksilla.
Tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi kartoittaa 3D-mallien toimivuutta erosiivisen kulumisen arvioinnissa ja tutkia eroosiota arvioivan indeksin (The Basic Erosive Wear Examination, BEWE) toimivuutta niin kliinisesti kuin 3D-malleillakin. BEWE-indeksi näyttää olevan luotettava menetelmä niin kliinisessä arvioinnissa kuin arvioitaessa erosiivista kulumista 3D-malleilla. Alkava erosiivinen kuluminen oli jopa herkemmin havaittavissa 3D-malleilta kliiniseen arviointiin verrattuna.
Tutkimusta varten kutsuttiin suun terveystarkastukseen 3 181 henkilöä Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortista vuosina 2012–2013. Kutsutuista 1 962 osallistui tutkimukseen. Kliinistä tutkimusta täydensivät vuosina 1997–1998 ja 2012–2013 tehdyt postikyselyt, verinäytteet ja hampaiston 3D-mallit.
Erosiivinen kuluminen näyttää olevan yleistä suomalaisessa aikuisväestössä – etenkin miehillä. Väitöstutkimus korostaa erosiivisen kulumisen syiden monimuotoisuutta ja antaa lisätietoa sen diagnostiikkaan ja riskinarvioon. Jo tiedettyjen riskitekijöiden lisäksi yksilöllinen alttius erosiiviselle kulumiselle tulisi pitää mielessä riskikartoitusta tehdessä. Erosiivisen kulumisen varhainen diagnosointi on tärkeää hyvän suun terveyden ylläpitämiseksi, ja BEWE-indeksi vaikuttaa soveltuvan diagnosointiin niin kliinisesti kuin 3D malleillakin.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024