Fto:n vaikutus hiiren rasvakudosten geenien ja mikro-RNA:n säätelyssä rasvaisen ruokavalion jälkeen
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Kontinkangas, Leena Palotie -sali (101A), Aapistie 5A
Väitöksen aihe
Fto:n vaikutus hiiren rasvakudosten geenien ja mikro-RNA:n säätelyssä rasvaisen ruokavalion jälkeen
Väittelijä
Filosofian maisteri Justiina Ronkainen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Sisätautien tutkimusyksikkö
Oppiaine
Biokemia
Vastaväittäjä
Professori Vesa Olkkonen, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Markku Savolainen, Oulun yliopisto
Lihavuusgeeni vaikuttaa rasvakudoksen muovautuvuuteen
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että aiemmin lihavuuteen yhdistetyllä Fto-geenillä on tehtävä rasvakudoksen sopeutumisessa ympäristön muutoksiin. Rasvainen ruokavalio aiheuttaa hiirilläkin lihomista ja rasvasolujen suurenemista, mikä voitiin estää poistamalla Fto hiirten perimästä. Lisäksi Fto:n havaittiin osallistuvan lyhyiden RNA-molekyylien, niin sanottujen mikro-RNA:iden säätelyyn, joiden on aiemmin todettu osallistuvan useiden geenien ilmenemisen hienosäätöön.
Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet FTO-geenin pienet muutokset lihavuuteen ihmisillä, mutta mekanismi tämän yhteyden takana on ollut epäselvä. Geenin on havaittu toimivan useissa kudoksissa, muun muassa aivojen ruokahalua säätelevillä alueilla. Muutokset FTO-geenissä eivät kuitenkaan näyttäisi vaikuttavan ruokailutottumuksiin tai fysikaaliseen aktiivisuuteen, joten perifeeristenkin elinten tutkimus tuo tärkeää lisätietoa.
Rasvakudos on erittäin muovautuva elin, joka paitsi puskuroi ravinnonsaannin muutoksia, myös osallistuu elimistön tärkeisiin aineenvaihdunnan prosesseihin. Valkoinen rasvakudos varastoi ravinnosta saatavan energian ja ruskea kuluttaa sitä. Lisäksi valkoinen rasvakudos voi tietyissä olosuhteissa alkaa muistuttaa ruskeaa rasvakudosta, mikä onkin viime aikoina ollut alan tutkimuksessa erityinen kiinnostuksen kohde.
Väitöstutkimus osoitti uudenlaisen yhteyden Fto-geenin ja rasvakudoksen muovautumisalttiuden välille ja tulokset voivat osittain selittyä muuttuneella mikro-RNA-säätelyllä. Fto-poistogeenisyys aiheutti valkoisen rasvan ruskettumisalttiuden lisääntymistä, mikä voi olla merkittävä löydös muun muassa lihavuuden hoidon kehittämisen kannalta.
Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet FTO-geenin pienet muutokset lihavuuteen ihmisillä, mutta mekanismi tämän yhteyden takana on ollut epäselvä. Geenin on havaittu toimivan useissa kudoksissa, muun muassa aivojen ruokahalua säätelevillä alueilla. Muutokset FTO-geenissä eivät kuitenkaan näyttäisi vaikuttavan ruokailutottumuksiin tai fysikaaliseen aktiivisuuteen, joten perifeeristenkin elinten tutkimus tuo tärkeää lisätietoa.
Rasvakudos on erittäin muovautuva elin, joka paitsi puskuroi ravinnonsaannin muutoksia, myös osallistuu elimistön tärkeisiin aineenvaihdunnan prosesseihin. Valkoinen rasvakudos varastoi ravinnosta saatavan energian ja ruskea kuluttaa sitä. Lisäksi valkoinen rasvakudos voi tietyissä olosuhteissa alkaa muistuttaa ruskeaa rasvakudosta, mikä onkin viime aikoina ollut alan tutkimuksessa erityinen kiinnostuksen kohde.
Väitöstutkimus osoitti uudenlaisen yhteyden Fto-geenin ja rasvakudoksen muovautumisalttiuden välille ja tulokset voivat osittain selittyä muuttuneella mikro-RNA-säätelyllä. Fto-poistogeenisyys aiheutti valkoisen rasvan ruskettumisalttiuden lisääntymistä, mikä voi olla merkittävä löydös muun muassa lihavuuden hoidon kehittämisen kannalta.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024