Geologinen kehitys ja kullan rikastuminen Peräpohjan liuskealueen pohjoisosassa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, sali L10
Väitöksen aihe
Geologinen kehitys ja kullan rikastuminen Peräpohjan liuskealueen pohjoisosassa
Väittelijä
Filosofian maisteri Jukka-Pekka Ranta
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Kaivannaisalan tutkimusyksikkö
Oppiaine
Geologia
Vastaväittäjä
Dosentti Peter Sorjonen-Ward, Geologian tutkimuskeskus
Kustos
Professori Kari Strand, Oulun yliopisto
Geologinen kehitys ja kullan rikastuminen Peräpohjan liuskealueen pohjoisosassa
Väitöstutkimuksessa selvitettiin Ylitornion kunnassa sijaitsevan kultaesiintymän pääpiirteitä sekä alueen geologista kehitystä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Mawson Oy:n ja Oulun yliopiston, Geologisen tutkimuskeskuksen ja K.H.Renlundin säätiön kanssa.
Vuonna 2008 paikannettiin Ylitornion kunnassa, noin 60 kilometriä Rovaniemeltä länteen sijaitseva esiintymä (Rompas), joka sisältää paikoin hyvin korkeita kultapitoisuuksia. Lisätutkimukset paljastivat vuonna 2012 toisen kullan suhteen rikastuneen alueen (Rajapalot) noin 8 kilometrin päässä ensimmäisistä löydöistä itään. Tällä hetkellä alueen tiedetään olevan laajuudeltaan ainakin 100 km2 (Rompas‐Rajapalot).
Geologisesti alue kuuluu paleoproterotsooisen Peräpohjan liuskealueen pohjoisosaan. Liuskealue koostuu sedimenttisistä ja vulkaanisista kivilajeista, jotka kerrostuivat arkeeisen (>2.5 miljardia vuotta) kuoren repeämisen tuloksena syntyneeseen altaaseen noin 2.4–1.9 miljardia vuotta sitten. Liuskealueen pohjoisosa on vahvasti deformoitunut ja kivilajien keskinäiset suhteet sekä niiden asema liuskealueen stratigrafiassa on ollut epäselvä.
Väitöskirjassa esitetään zirkonimineraalin U‐Pb‐ikämäärityksiä ja kivien Sm‐Nd-isotooppituloksia Peräpohjan liuskealueen pohjoisosan sedimenttisistä ja graniittisista magmakivistä tarkoituksena saada tietoa yksiköiden välisistä ikäsuhteista ja kerrosjärjestyksestä. Näiden lisäksi käsitellään petrografiaa, mineraali‐ ja kokokivigeokemiaa, fluidisulkeumien koostumusta ja isotooppigeokemiaa Palokkaasta, Rajapalojen alueen pääesiintymästä.
Tarkoituksena on kuvata kultaesiintymän tyypillisiä piirteitä, kuten kullan esiintymistä, isäntäkivien mineralogiaa ja kultaan liittyvien hydrotermisten fluidien koostumusta ja alkuperää. Yhteenvetona tutkimuksesta voidaan todeta, että Peräpohjan alueen pohjoisosan graniitit edustavat ainakin kahta eri magmaattista vaihetta iältään noin 1.99 ja 1.79–1.77 miljardia vuotta. Niistä nuorempi vaihe liittyy ainakin myöhäisissä turmaliini-sulfidirikkaissa juonissa esiintyvään kultaan.
Vuonna 2008 paikannettiin Ylitornion kunnassa, noin 60 kilometriä Rovaniemeltä länteen sijaitseva esiintymä (Rompas), joka sisältää paikoin hyvin korkeita kultapitoisuuksia. Lisätutkimukset paljastivat vuonna 2012 toisen kullan suhteen rikastuneen alueen (Rajapalot) noin 8 kilometrin päässä ensimmäisistä löydöistä itään. Tällä hetkellä alueen tiedetään olevan laajuudeltaan ainakin 100 km2 (Rompas‐Rajapalot).
Geologisesti alue kuuluu paleoproterotsooisen Peräpohjan liuskealueen pohjoisosaan. Liuskealue koostuu sedimenttisistä ja vulkaanisista kivilajeista, jotka kerrostuivat arkeeisen (>2.5 miljardia vuotta) kuoren repeämisen tuloksena syntyneeseen altaaseen noin 2.4–1.9 miljardia vuotta sitten. Liuskealueen pohjoisosa on vahvasti deformoitunut ja kivilajien keskinäiset suhteet sekä niiden asema liuskealueen stratigrafiassa on ollut epäselvä.
Väitöskirjassa esitetään zirkonimineraalin U‐Pb‐ikämäärityksiä ja kivien Sm‐Nd-isotooppituloksia Peräpohjan liuskealueen pohjoisosan sedimenttisistä ja graniittisista magmakivistä tarkoituksena saada tietoa yksiköiden välisistä ikäsuhteista ja kerrosjärjestyksestä. Näiden lisäksi käsitellään petrografiaa, mineraali‐ ja kokokivigeokemiaa, fluidisulkeumien koostumusta ja isotooppigeokemiaa Palokkaasta, Rajapalojen alueen pääesiintymästä.
Tarkoituksena on kuvata kultaesiintymän tyypillisiä piirteitä, kuten kullan esiintymistä, isäntäkivien mineralogiaa ja kultaan liittyvien hydrotermisten fluidien koostumusta ja alkuperää. Yhteenvetona tutkimuksesta voidaan todeta, että Peräpohjan alueen pohjoisosan graniitit edustavat ainakin kahta eri magmaattista vaihetta iältään noin 1.99 ja 1.79–1.77 miljardia vuotta. Niistä nuorempi vaihe liittyy ainakin myöhäisissä turmaliini-sulfidirikkaissa juonissa esiintyvään kultaan.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024