Glaukooman seulonta pohjoissuomalaisessa syntymäkohortissa

Salakavalaa glaukoomaa sairastaa maailmanlaajuisesti ainakin 80 miljoonaa ihmistä. Heistä 8 miljoonaa on taudin vuoksi heikkonäköisiä tai sokeita. Suomessa on noin 100 000 glaukoomapotilasta, ja sairaus onkin toiseksi yleisin näkövammaisuuden syy yli 65-vuotiailla suomalaisilla. Glaukooma on yleensä pitkään oireeton, ja se todetaan usein sattumalta muun silmätutkimuksen yhteydessä. Arviolta noin puolet glaukoomatapauksista on löytymättä. Silti väestötason seulontaa ei toistaiseksi suositella, sillä ei ole näyttöä siitä, että seulonta estäisi näkövammaisuutta. Lisäksi paras seulontamenetelmä ei ole vielä selvillä.

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimuksen yhteydessä tehtävä silmätutkimus tarkastelee tutkittavien silmäterveyttä pitkällä aikavälillä. Viimeisin laaja terveystutkimus tehtiin tutkittavien ollessa 46-vuotiaita. Kohortin jäsenet satunnaistettiin tuolloin silmätutkimusryhmään ja kontrolliryhmään. Tässä väitöstyössä arvioitiin silmätutkimukseen osallistuneiden 3000 henkilön tuloksia erityisesti glaukooman osalta. Varma glaukooma todettiin 1,1 %:lla tutkituista. Lähes 90 % heistä ei ollut tietoinen sairaudestaan, ja lähes 90 %:lla silmänpainetaso oli normaali.

Arvioimme myös uudenaikaisten kuvantamislaitteiden käyttöä seulontamenetelmänä. Laitteiden osuvuutta verrattiin perinteiseen glaukooma-arvioon, joka perustuu näköhermonpään ja silmänpohjan hermosäikeiden valokuviin sekä näkökenttätutkimukseen. Uusien kuvantamislaitteiden kyky havaita glaukooma terveessä keski-ikäisessä väestössä oli vaatimaton, sillä parhaimmalla menetelmällä tunnistettiin vain 61 % todellisista glaukoomista. Kuvantamislöydöksen ja näkökenttätutkimuksen yhdistelmä oli paras testi glaukooman löytämiseksi tässä tutkimusväestössä. Silti paraskin testiyhdistelmä löysi vain kahdeksan kymmenestä glaukoomatapauksesta ja aiheutti 14-kertaisen väärien positiivisten määrän todellisiin tautitapauksiin verrattuna. Väestötason seulonta olisi kestämätöntä sekä tutkituille henkilöille että terveydenhuoltojärjestelmälle.

Tässä poikkileikkaustutkimuksessa arvioidut menetelmät eivät toistaiseksi ole toimivia glaukooman seulontaan keski-ikäisessä väestössä. Tulevaisuudessa kohortin silmätutkimuksen tavoitteena on tutkia molemmat ryhmät, jolloin seulonnan vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta näkövammaisuuden estämisessä voidaan arvioida.