Globaalit näkökulmat opettajankoulutuksessa: vertaileva tutkimus suomalaisten ja japanilaisten opettajaksi opiskelevien näkemyksistä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa IT115 (Wetteri-sali)
Väitöksen aihe
Globaalit näkökulmat opettajankoulutuksessa: vertaileva tutkimus suomalaisten ja japanilaisten opettajaksi opiskelevien näkemyksistä
Väittelijä
Kasvatustieteen maisteri Kiyoko Uematsu-Ervasti
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajat, opettaminen ja kasvatusyhteisöt
Oppiaine
Kasvatustiede
Vastaväittäjä
Professori Eero Ropo, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori (emerita) Maria Järvelä, Oulun yliopisto
Opiskelijoiden näkemyksiä maailmankansalaisuuteen kasvattamisesta Suomen ja Japanin opettajankoulutuksessa
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kansainvälisyyskasvatuksen roolia ja merkitystä kahdessa erilaisessa kontekstissa, Suomessa ja Japanissa. Tutkimuksen teoriaosassa paneuduttiin kansainvälityskasvatuksen erilaisiin jäsennyksiin ja kyseisten maiden koulutuspoliittisiin asiakirjoihin. Näiden pohjalta rakennettiin kyselyä ja haastattelua varten tutkimusvälineistö, jonka avulla kerättiin tietoa Oulun ja Hiroshiman opettajankoulutuksesta. Koulutukseen liittyviä asiakirjoja, sekä opiskelijoilta ja opettajankouluttajilta kerättyjä aineistoja tarkasteltiin kriittisen pedagogiikan näkökulmasta.
Tulokset osoittavat, että suomalaisten ja japanilaisten opettajaksi opiskelevien käsityksissä globaaleista näkökulmista on sekä yhtäläisyyksiä että eroavuuksia. Japanilaiset opiskelijat ilmaisivat nationalistisia tendenssejä korostamalla oman maansa etua useammin kuin suomalaiset, jotka taas painottivat yleisten humanististen periaatteiden tärkeyttä. Sekä japanilaiset että suomalaiset opettajaksi opiskelevat pitivät kuitenkin maailmankansalaisuuteen kasvattamista merkittävänä tehtävänä tulevassa ammatissaan ja viittasivat perusteluissaan kulttuurien väliseen ymmärrykseen. Mitä tulee opettajankoulutuksen rooliin, kumpikin ryhmä piti koulutusohjelmiaan merkittävinä globaalien näkökulmien kehittymiselle painottaen opetussuunnitelmien ja opettajankouluttajien tiedon tärkeyttä. Suomalaiset opiskelijat pitivät vertaistukea ja erilaisia tehtäviä oppimisprosessia edistävinä, mikä taas ei korostunut japanilaisten aineistossa.
Tulokset osoittavat, että suomalaisten ja japanilaisten opettajaksi opiskelevien käsityksissä globaaleista näkökulmista on sekä yhtäläisyyksiä että eroavuuksia. Japanilaiset opiskelijat ilmaisivat nationalistisia tendenssejä korostamalla oman maansa etua useammin kuin suomalaiset, jotka taas painottivat yleisten humanististen periaatteiden tärkeyttä. Sekä japanilaiset että suomalaiset opettajaksi opiskelevat pitivät kuitenkin maailmankansalaisuuteen kasvattamista merkittävänä tehtävänä tulevassa ammatissaan ja viittasivat perusteluissaan kulttuurien väliseen ymmärrykseen. Mitä tulee opettajankoulutuksen rooliin, kumpikin ryhmä piti koulutusohjelmiaan merkittävinä globaalien näkökulmien kehittymiselle painottaen opetussuunnitelmien ja opettajankouluttajien tiedon tärkeyttä. Suomalaiset opiskelijat pitivät vertaistukea ja erilaisia tehtäviä oppimisprosessia edistävinä, mikä taas ei korostunut japanilaisten aineistossa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024