Hajautettu jäteveden puhdistus pohjoisen oloissa – tehokkuus käytännössä ja ympäristön kuormitus

Hajautettu jätevedenkäsittely mahdollistaa keskitettyä joustavamman tavan kehittää sanitaatiota. Pohjoismaissa hajautettuja, usein kiinteistökohtaisia, jätevesijärjestelmiä käytetään yleisesti haja-asutusalueella ja niitä säädellään kokonaisfosforin (P), biologinen hapenkulutuksen (BOD7) ja kokonaistypen (N) puhdistustehon osalta. Puhdistustehon on todettu vaihtelevan, mutta varsinainen seurantatieto on ollut hajanaista, ja kylmien pohjoisten olojen vaikutusta puhdistustehoon ei ole kattavasti tutkittu. Myös jätevesien sisältämien haitta-aineiden
kulkeutuminen maaperässä ja vesissä pohjoisen sääoloissa vaatii vielä selvityksiä. Näiden tietoaukkojen täydentämiseksi väitöstyölle laadittiin 3-vaiheinen tutkimussuunnitelma.

Ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin tilastollisesti 395:n järjestelmän lähtevän veden laatua puhdistustehon ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. BOD7 -puhdistusteho oli pääosin maakohtaisten säädösten mukaista, mutta 10 % järjestelmien N-, ja 25 % P-tuloksista ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia. Ympäristötekijät, kuten ilman lämpötila (T) ja sadanta eivät olleet vahvoja selittäviä tekijöitä lähtevän veden laadun vaihteluille. Aineistosta löydettiin myös vinoumia (esim. rajallisesti näytteitä, kun T ≤ 0 °C), joten lisätutkimuksia tarvitaan
ympäristökuorman ja -tekijöiden vaikutusten arvioimisen parantamiseksi. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tutkittiin laitepuhdistamojen puhdistustehoa 11 kohteen näytteenottokampanjalla.

Tulosten perusteella BOD7 -puhdistusteho oli hyvä. Lääkejäämien pitoisuudet puhdistetussa vedessä ylittivät suuremmilta jätevedenpuhdistamoilta yleisesti raportoidut pitoisuudet, mutta ftalaatit, lähtöisin esimerkiksi muoveista, puolestaan alittivat ne. Kolmannessa vaiheessa tutkittiin imeytyskentän haitta-aineiden päätymistä alueen pohjaveteen ja maaperään. Maaperän ominaisuuksien, kuten rautapitoisuuden ja matalan pH:n, huomattiin parantavan fosforin pidättymistä imeytyskentässä ja pohjaveden laimennuskorjatut P-pitoisuudet olivatkin alle 10 % jäteveden pitoisuuksista.Väitöskirjaan koottu tieto puhdistustehoista ja kuormista on hyödyllistä haja-asutuksen jätevesijärjestelmien sääntelyn kehittämisessä. Aineisto alleviivaa tarvetta näytteenottokampanjalle, jossa järjestelmät valitaan satunnaisesti koko maan kattavasti, jotta ympäristön kuormituksen arviota saataisiin tarkennettua.