Hampaiden korjaavan hoidon tarpeen tunnistaminen nuorilla aikuisilla yksilö- ja väestötasolla

Karies on yksi maailman laajimmalle levinneistä sairauksista. Menneinä vuosikymmeninä karies väheni merkittävästi aina 1990-luvulle saakka, jonka jälkeen myönteinen kehitys on hidastunut. Riskiyksilöt kantavat edelleen suuren osan karieshoidon tarpeesta. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia korjaavan hoidon tarpeen määrää nuorten miesten keskuudessa, karieksen maantieteellistä jakautumista sekä tapoja löytää hoidon tarpeessa olevat henkilöt.

Tämän poikittaistutkimuksen satunnaistettu tutkimusaineisto koostui 13 819 varusmiehestä sekä esitietoihin perustuvasta aineistosta joka kerättiin seulonnan yhteydessä tietokonepohjaisella kyselylomakkeella. Tutkimusaineiston varusmiehet olivat syntyneet vuosina 1990, 1991 ja 1992, joiden voidaan katsoa edustavan 1990-luvun alussa syntyneitä terveitä suomalaisia miehiä.

Kliinisen seulonnan tulokset vastasivat hyvin tarkastusta, jossa kariesstatus tehtiin käyttäen ICDAS kriteerejä. Tutkimus osoitti että, tutkimusjoukossa lähes puolella (45 %) oli korjaavan hoidon tarvetta ja keskimäärin yksilöllä oli 1,4 korjaavan hoidon tarpeessa olevaa hammasta (DT) 28 hampaasta, viisaudenhampaat pois lukien. Korjausta vaativista hampaista 75 % oli primaarikarieksen, 22 % sekundaarikarieksen vaurioittamia ja loput 3 % olivat karieksen takia juurihoitoon tai poistettavaksi diagnosoituja hampaita.

Aiemmin korjattujen, karieksen takia poistettujen tai karieksen (DMFT) vaurioittamien hampaiden lukumäärä oli 4,1. Kymmenellä prosentilla tutkimusjoukosta oli puolet kaikista vaurioista ja vastaavasti kolmanneksella tutkituista oli 90 % kaikista vaurioista.

Juomaveden fluoripitoisuus ja asuminen kaupungissa tai ruotsinkielisessä kunnassa olivat suojaavia tekijöitä korjaavan hoidon tarpeen suhteen. Hammaslääkäritiheydellä sen sijaan ei ollut yhteyttä karieksen esiintyvyyteen. Tutkittaessa esitietoihin perustuvaa seulontaa, valittiin tilastollisesti 10 esitietokysymystä 108 esitietokysymyksen joukosta. Positiivinen, korjaavalle hoidolle altistava vastaus vähintään kahdeksaan näistä 10 kysymyksestä ennusti luotettavasti (OR 69,27) yksilön korjaavan hoidon tarpeen.

Tutkimus osoitti, että tutkitussa aineistossa kariesta esiintyy edelleen ja se on jakautunut aiempaa tasaisemmin. Tutkimus osoitti myös, että seulonnan ja kyselyn avulla voidaan löytää luotettavasti ne, jotka ovat korjaavan hoidon tarpeessa. Taustatietojen kysely voisi ja sen pitäisi olla työkalu suunniteltaessa terveyden edistämistä yksilö- ja väestötasolla. Tutkimuksen havaintojen mukaan suunniteltaessa suunterveyden resursseja ja ohjelmia on syytä huomioida myös maantieteelliset tekijät ja erot korjaavan hoidon tarpeessa.