Hidradenitis suppurativa -potilaiden liitännäissairaudet ja kuolleisuus Suomessa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 8
Väitöksen aihe
Hidradenitis suppurativa -potilaiden liitännäissairaudet ja kuolleisuus Suomessa
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti, Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Hannu Tiri
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO-tutkimusyksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Professori emerita Erna Snellman, Satasairaala
Kustos
Professori Kaisa Tasanen-Määttä, Oulun yliopisto
Hidradenitis suppurativa -potilailla suurentunut riski moniin eri sairauksiin
Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että hidradenitis suppurativa -tautia (HS-tauti) sairastavilla henkilöillä on suurentunut riski moniin muihinkin sairauksiin.
HS-tauti on krooninen tulehduksellinen karvatuppien sairaus. Kivuliaat kyhmyt ja paiseet, jotka sijaitsevat useimmiten kainaloissa, nivusissa, pakaroissa ja genitaalialueella, ovat tämän sairauden tyypillisiä ilmenemismuotoja. Lisäksi HS-tauti aiheuttaa ihon pinnalle tulehduseritettä vuotavia käytäviä ja pitkään jatkuessaan myös paksuja arpia. Sairaus on hankalahoitoinen ja sillä on hyvin suuri elämänlaatua huonontava vaikutus.
Tämän tapaus-verrokkitutkimuksen tavoitteena oli selvittää HS-tautipotilaiden oheissairauksia ja kuolleisuutta. Tiedot HS-tautia sairastavien potilaiden (yli 4300 potilasta) muista sairauksista poimittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisesta hoitoilmoitusjärjestelmästä. HS-tautipotilaita verrattiin psoriasiksen tai pigmenttiluomien vuoksi erikoissairaanhoidossa hoidettuihin henkilöihin. Kuolintiedot menehtyneistä tutkimuspotilaista saatiin Tilastokeskukselta.
HS-tautipotilailla havaittiin selkeästi suurentunut psykiatristen sairauksien riski niin aikuisena kuin jo alle 18 vuoden iässä. Lisäksi monien somaattisten sairauksien, esimerkiksi tulehduksellisten suoli- ja nivelsairauksien, riski oli kohonnut lapsuudessa. HS-tautipotilaiden todettiin menehtyvän verrokkeja nuorempina, ja itsemurhariski havaittiin suurentuneeksi HS-tautia sairastavilla naisilla.
Tämän tutkimuksen perusteella HS-tautipotilailla esiintyy runsaasti psykiatrisia sairauksia. HS-tautipotilaita hoidettaessa sekä somaattisten että psykiatristen oheissairauksien riski on aina pidettävä mielessä. Kokonaisvaltainen ja moniammatillinen hoito on tärkeää näiden potilaiden elämänlaadun parantamiseksi ja ennenaikaisen kuoleman ehkäisemiseksi.
HS-tauti on krooninen tulehduksellinen karvatuppien sairaus. Kivuliaat kyhmyt ja paiseet, jotka sijaitsevat useimmiten kainaloissa, nivusissa, pakaroissa ja genitaalialueella, ovat tämän sairauden tyypillisiä ilmenemismuotoja. Lisäksi HS-tauti aiheuttaa ihon pinnalle tulehduseritettä vuotavia käytäviä ja pitkään jatkuessaan myös paksuja arpia. Sairaus on hankalahoitoinen ja sillä on hyvin suuri elämänlaatua huonontava vaikutus.
Tämän tapaus-verrokkitutkimuksen tavoitteena oli selvittää HS-tautipotilaiden oheissairauksia ja kuolleisuutta. Tiedot HS-tautia sairastavien potilaiden (yli 4300 potilasta) muista sairauksista poimittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisesta hoitoilmoitusjärjestelmästä. HS-tautipotilaita verrattiin psoriasiksen tai pigmenttiluomien vuoksi erikoissairaanhoidossa hoidettuihin henkilöihin. Kuolintiedot menehtyneistä tutkimuspotilaista saatiin Tilastokeskukselta.
HS-tautipotilailla havaittiin selkeästi suurentunut psykiatristen sairauksien riski niin aikuisena kuin jo alle 18 vuoden iässä. Lisäksi monien somaattisten sairauksien, esimerkiksi tulehduksellisten suoli- ja nivelsairauksien, riski oli kohonnut lapsuudessa. HS-tautipotilaiden todettiin menehtyvän verrokkeja nuorempina, ja itsemurhariski havaittiin suurentuneeksi HS-tautia sairastavilla naisilla.
Tämän tutkimuksen perusteella HS-tautipotilailla esiintyy runsaasti psykiatrisia sairauksia. HS-tautipotilaita hoidettaessa sekä somaattisten että psykiatristen oheissairauksien riski on aina pidettävä mielessä. Kokonaisvaltainen ja moniammatillinen hoito on tärkeää näiden potilaiden elämänlaadun parantamiseksi ja ennenaikaisen kuoleman ehkäisemiseksi.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024