Hoitoon pääsyn moniulotteisuus erikoissairaanhoidossa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Kontinkangas, luentosali F202, Aapistie 5B
Väitöksen aihe
Hoitoon pääsyn moniulotteisuus erikoissairaanhoidossa
Väittelijä
Terveystieteiden maisteri Maria Valtokari
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö
Oppiaine
Terveystieteet
Vastaväittäjä
Professori Antti Syväjärvi, Lapin yliopisto
Kustos
Professori Leena Turkki, Oulun yliopisto
Erikoissairaanhoitoon pääsyyn vaikuttavat moniulotteiset tekijät
Väitöskirjatutkimuksessa tuotettiin uutta tietoa siitä, miten hoitoon pääsy on toteutunut sairaanhoitopiireittäin ja erikoisaloittain. Hoitoon pääsyä tutkimuksessa kuvaavat potilasjonot, joissa olevat potilaat eivät ole vielä päässeet hoitoon.
Manner-Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä ja tutkimuksessa on mukana niistä 17. Tutkimuksen jonoaineisto kuvaa jonottajien määrää erikoisaloittaisissa jonoissa vuoden viimeisenä päivänä vuosina 2008-2010. Nämä erikoisaloittaiset jonot on jaoteltu 1-90 vrk, 91-180 vrk ja yli 180 vrk jonoihin. Tutkimuksessa on tutkittu näissä kolmessa aikaryhmässä jonottaneiden määriä seitsemältä erikoisalalta, joita ovat kirurgia, ortopedia, sydän- ja rintaelinkirurgia, verisuonikirurgia, yleiskirurgia, sisätaudit sekä kardiologia.
Tutkimuksessa on haastateltu johtavia viranhaltijoita ja luottamusmiehiä neljästä sairaanhoitopiiristä. Haastatteluiden lisäksi tutkimuksessa on analysoitu vuosilta 2008-2010 tilastoja ja dokumentteja 17 sairaanhoitopiiristä ja niitä olivat mm. erikoisaloittaiset jonotiedot, väestö- ja sairastavuustiedot, tilinpäätökset ja henkilöstökertomukset. Tutkimuksessa haluttiin selvittää sitä, liittyvätkö sairaanhoitopiirialueen väestömäärä ja sen sairastavuus sekä sairaanhoitopiirin taloudelliset tekijät ja henkilöstön määrä erikoisaloittaisissa jonoissa olevien potilaiden määrään.
Sairaanhoitopiirin alueen väestömäärä liittyy sekä sairaanhoitopiireihin, joissa on yliopistollinen sairaala että kaikkiin tutkittuihin erikoisaloittaisiin jonoihin yhteensä. Sairaanhoitopiirialueen väestön sairastavuus on erikseen tutkittuna yhteydessä kirurgian, verisuonikirurgian ja ortopedian jonoissa olevien ihmisten määriin. Sairaanhoitopiirin henkilöstön määrä liittyy mm. kardiologian ja ortopedian jonoissa olleiden potilaiden määriin. Yliopistollisen sairaalan omaavat sairaanhoitopiirit ovat enemmän yhteydessä erikoisaloittaisiin jonoihin, kuin sellaiset sairaanhoitopiirit joissa yliopistollista sairaalaa ei ole. Toisin sanottuna potilas voi jonottaa kauemmin hoitoaan yliopistollisen sairaalan jonossa. Vähiten jonottajia on ollut verisuonikirurgian ja sisätautien jonoissa, kun taas eniten jonottajia on ollut ortopedian ja kirurgian erikoisaloilla. Täten hoitoon on päässyt nopeammin verisuonikirurgian ja sisätautien erikoisaloilla kuin ortopedian tai kirurgian erikoisaloilla.
Sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön määrä vaikuttaa potilaan hoitoon pääsyyn ja hänen jonotuksensa kestoon sairaanhoitopiirialueen väestömäärän ohella. Mitä enemmän sairaanhoitopiirissä on henkilöstöä ja sen alueella väestöä, sitä vähemmän siellä on potilaita jonoissa suhteutettuna väestöön. Jonottavien potilaiden määrä suhteessa väestön määrään vaihteli sairaanhoitopiirien välillä. Tämä voi olla seurausta erilaisista jonoonottamisen käytännöistä sairaanhoitopiireissä.
Tutkimuksen tuottamaa yhteiskuntamme ja sen julkisen terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kannalta tärkeää uutta tietoa on se, että jonottavien potilaiden määrä vaihtelee sairaanhoitopiireittäin suuresti erikoisaloittaisissa jonoissa. Tämä vaihtelu voi johtua monesta eri tekijästä. Sairaanhoitopiirin taloudelliset tekijät liittyvät sekä väestö- että henkilöstömääriin ja myös jonottavien potilaiden määriin erikoisaloittaisissa jonoissa. Tämän tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään paremmin kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyä ja sitä mistä tekijöistä hoitoon pääsyn kokonaisuus sairaanhoitopiirissä koostuu.
Manner-Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä ja tutkimuksessa on mukana niistä 17. Tutkimuksen jonoaineisto kuvaa jonottajien määrää erikoisaloittaisissa jonoissa vuoden viimeisenä päivänä vuosina 2008-2010. Nämä erikoisaloittaiset jonot on jaoteltu 1-90 vrk, 91-180 vrk ja yli 180 vrk jonoihin. Tutkimuksessa on tutkittu näissä kolmessa aikaryhmässä jonottaneiden määriä seitsemältä erikoisalalta, joita ovat kirurgia, ortopedia, sydän- ja rintaelinkirurgia, verisuonikirurgia, yleiskirurgia, sisätaudit sekä kardiologia.
Tutkimuksessa on haastateltu johtavia viranhaltijoita ja luottamusmiehiä neljästä sairaanhoitopiiristä. Haastatteluiden lisäksi tutkimuksessa on analysoitu vuosilta 2008-2010 tilastoja ja dokumentteja 17 sairaanhoitopiiristä ja niitä olivat mm. erikoisaloittaiset jonotiedot, väestö- ja sairastavuustiedot, tilinpäätökset ja henkilöstökertomukset. Tutkimuksessa haluttiin selvittää sitä, liittyvätkö sairaanhoitopiirialueen väestömäärä ja sen sairastavuus sekä sairaanhoitopiirin taloudelliset tekijät ja henkilöstön määrä erikoisaloittaisissa jonoissa olevien potilaiden määrään.
Sairaanhoitopiirin alueen väestömäärä liittyy sekä sairaanhoitopiireihin, joissa on yliopistollinen sairaala että kaikkiin tutkittuihin erikoisaloittaisiin jonoihin yhteensä. Sairaanhoitopiirialueen väestön sairastavuus on erikseen tutkittuna yhteydessä kirurgian, verisuonikirurgian ja ortopedian jonoissa olevien ihmisten määriin. Sairaanhoitopiirin henkilöstön määrä liittyy mm. kardiologian ja ortopedian jonoissa olleiden potilaiden määriin. Yliopistollisen sairaalan omaavat sairaanhoitopiirit ovat enemmän yhteydessä erikoisaloittaisiin jonoihin, kuin sellaiset sairaanhoitopiirit joissa yliopistollista sairaalaa ei ole. Toisin sanottuna potilas voi jonottaa kauemmin hoitoaan yliopistollisen sairaalan jonossa. Vähiten jonottajia on ollut verisuonikirurgian ja sisätautien jonoissa, kun taas eniten jonottajia on ollut ortopedian ja kirurgian erikoisaloilla. Täten hoitoon on päässyt nopeammin verisuonikirurgian ja sisätautien erikoisaloilla kuin ortopedian tai kirurgian erikoisaloilla.
Sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön määrä vaikuttaa potilaan hoitoon pääsyyn ja hänen jonotuksensa kestoon sairaanhoitopiirialueen väestömäärän ohella. Mitä enemmän sairaanhoitopiirissä on henkilöstöä ja sen alueella väestöä, sitä vähemmän siellä on potilaita jonoissa suhteutettuna väestöön. Jonottavien potilaiden määrä suhteessa väestön määrään vaihteli sairaanhoitopiirien välillä. Tämä voi olla seurausta erilaisista jonoonottamisen käytännöistä sairaanhoitopiireissä.
Tutkimuksen tuottamaa yhteiskuntamme ja sen julkisen terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kannalta tärkeää uutta tietoa on se, että jonottavien potilaiden määrä vaihtelee sairaanhoitopiireittäin suuresti erikoisaloittaisissa jonoissa. Tämä vaihtelu voi johtua monesta eri tekijästä. Sairaanhoitopiirin taloudelliset tekijät liittyvät sekä väestö- että henkilöstömääriin ja myös jonottavien potilaiden määriin erikoisaloittaisissa jonoissa. Tämän tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään paremmin kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyä ja sitä mistä tekijöistä hoitoon pääsyn kokonaisuus sairaanhoitopiirissä koostuu.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024