Hybridi-tutkimusote digihumanistisessa tutkimuksessa. Globaali komparatiivinen mediatutkimus mielipidelouhinnalla
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa L2, etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/64637448847?pwd=K0JLekM1d21QMUNGNjJkTHpiRUxBdz09
Väitöksen aihe
Hybridi-tutkimusote digihumanistisessa tutkimuksessa. Globaali komparatiivinen mediatutkimus mielipidelouhinnalla
Väittelijä
Tekniikan tohtori, filosofian maisteri Kalle Nuortimo
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Tiedeviestintä
Oppiaine
Tiedeviestintä
Vastaväittäjä
Professori Pekka Abrahamsson, Jyväskylän yliopisto
Kustos
Professori Erkki Karvonen, Oulun yllopisto
Hybridi-tutkimusote digihumanistisessa tutkimuksessa. Globaali komparatiivinen mediatutkimus mielipidelouhinnalla
Digihumanismi on voimakkaasti yleistyvä humanistisen tutkimuksen ala, jossa hyödynnetään digitaalisia menetelmiä, kuten algoritmejä ja tiedonlouhintaa suuresta massasta (ns. big-data).
Tässä väitöskirjassa analysoidaan mielipidelouhinnalla maailmanlaajuinen uusiutuvien energiatuotantomuotojen mediasentimentti, verrataan sitä ydinvoimaan ja menetelmää perinteisiin sisällönanalyysimenetelmiin. Tutkimuksessa hyödynnetään M-Adaptive-ohjelmistoa.
Tuloksena on saatu sähkön eri tuotantomuodoille vuoden ajalta globaali mediahuomiojakauma, jota on täydennetty ihmisten tekemällä analyysillä ydinvoiman tapauksessa. Selkeät erot eri tuotantomuotojen mediahuomion määrässä ja sentimentissä täsmäävät sekä toisiinsa että viestinnän kirjallisuuteen.
Yksi päätutkimustuloksista on, että mielipidelouhintaa voidaan käyttää mittaamaan eri energiatuotantomuotojen globaalia mediahuomiota ja sentimenttiä sekä toimitetussa sisällössä että sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media on sisällöltään suodattamattomampaa kuin toimitettu sisältö ja voi sisältää enemmän mm. aktivistiryhmien kommentointia. Toimitettu sisältö on tehty ns. journalistisella rakenteella, jonka pitäisi olla sentimenttineutraalimpaa kuin sosiaalinen media, ja tämä näkyy selvästi myös tutkimuksen aineistoissa.
Media-analyysin perusteella aurinko- ja tuulivoima ovat tunnetuimpia uusiutuvia energiatuotantotekniikoita, joilla on myös positiivinen sentimentti. Uusiutuva energiatuotanto biomassasta on vähemmän tunnettu, mutta sentimentti on positiivinen. Vesivoima on ollut paljon esillä toimitetussa sisällössä ja sosiaalisessa mediassa positiivisella sentimentillä. Vaikka ydinvoiman sentimentti on selkeästi negatiivinen sosiaalisessa mediassa, paikallistason projekteissa on selkeitä eroja etenkin toimitetussa sisällössä. Yksi mahdollinen selitys tälle ovat paikalliset tiedotustoimet, lehdistön myönteinen suhtautuminen sekä yritysviestintä, jota tutkitaan retoriikka-analyysissä yhdestä esitteestä. Tämä täydentää väitöskirjan hybridi-tutkimusotteen.
Tässä väitöskirjassa analysoidaan mielipidelouhinnalla maailmanlaajuinen uusiutuvien energiatuotantomuotojen mediasentimentti, verrataan sitä ydinvoimaan ja menetelmää perinteisiin sisällönanalyysimenetelmiin. Tutkimuksessa hyödynnetään M-Adaptive-ohjelmistoa.
Tuloksena on saatu sähkön eri tuotantomuodoille vuoden ajalta globaali mediahuomiojakauma, jota on täydennetty ihmisten tekemällä analyysillä ydinvoiman tapauksessa. Selkeät erot eri tuotantomuotojen mediahuomion määrässä ja sentimentissä täsmäävät sekä toisiinsa että viestinnän kirjallisuuteen.
Yksi päätutkimustuloksista on, että mielipidelouhintaa voidaan käyttää mittaamaan eri energiatuotantomuotojen globaalia mediahuomiota ja sentimenttiä sekä toimitetussa sisällössä että sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media on sisällöltään suodattamattomampaa kuin toimitettu sisältö ja voi sisältää enemmän mm. aktivistiryhmien kommentointia. Toimitettu sisältö on tehty ns. journalistisella rakenteella, jonka pitäisi olla sentimenttineutraalimpaa kuin sosiaalinen media, ja tämä näkyy selvästi myös tutkimuksen aineistoissa.
Media-analyysin perusteella aurinko- ja tuulivoima ovat tunnetuimpia uusiutuvia energiatuotantotekniikoita, joilla on myös positiivinen sentimentti. Uusiutuva energiatuotanto biomassasta on vähemmän tunnettu, mutta sentimentti on positiivinen. Vesivoima on ollut paljon esillä toimitetussa sisällössä ja sosiaalisessa mediassa positiivisella sentimentillä. Vaikka ydinvoiman sentimentti on selkeästi negatiivinen sosiaalisessa mediassa, paikallistason projekteissa on selkeitä eroja etenkin toimitetussa sisällössä. Yksi mahdollinen selitys tälle ovat paikalliset tiedotustoimet, lehdistön myönteinen suhtautuminen sekä yritysviestintä, jota tutkitaan retoriikka-analyysissä yhdestä esitteestä. Tämä täydentää väitöskirjan hybridi-tutkimusotteen.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024