Hyvän elämän tavoittelua pohjoisessa. Tarkastelussa poronhoidon, kaivostoiminnan ja luontomatkailun yhteiselo pohjoisessa Fennoskandiassa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopisto, Linnanmaa, L6
Väitöksen aihe
Hyvän elämän tavoittelua pohjoisessa. Tarkastelussa poronhoidon, kaivostoiminnan ja luontomatkailun yhteiselo pohjoisessa Fennoskandiassa
Väittelijä
Filosofian maisteri Teresa Komu
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Kulttuuriantropologia
Oppiaine
kulttuuriantropologia
Vastaväittäjä
Professori Florian Stammler, Lapin yliopisto
Kustos
Professori Vesa-Pekka Herva, Oulun yliopisto
Lapin elinkeinokiistojen paikallinen todellisuus kärjistynyttä kaivoskeskustelua monitahoisempaa
Julkinen keskustelu Lapin kaivostoiminnan ympärillä on kärjistynyttä, mutta paikallisella tasolla kiistojen osapuolia myös yhdistää pyrkimys hyvän elämän turvaamisesta pohjoisessa.
Väitöskirjassa käsitellään pohjoisen Fennoskandian elinkeinokiistojen paikallisia ulottuvuuksia. Tutkimuksen kohteena on poronhoidon, kaivosteollisuuden ja luontomatkailun yhteiselo Tornionjokilaaksossa, Suomen ja Ruotsin raja-alueella. Tarkastelun kohteena on erityisesti edelleen kiistojen kohteena oleva Suomen Kolariin suunniteltu Hannukaisen kaivoksen uudelleenavaaminen vuosien 2011–2015 aikana.
Tutkimus pohjautuu etnografisiin tutkimusmenetelmiin, pääasiassa haastatteluun ja osallistuvaan havainnointiin. Tämän päivän elinkeinokiistojen taustoja tarkastellaan pitkän aikavälin näkökulmasta. Tutkimuksessa tuodaan ilmi, että yksittäisen elinkeinoryhmän toimintaa paikallisten elinkeinokiistojen aikana voi ohjata paitsi halu oman elinkeinon harjoittamisen turvaamiseen myös pyrkimys hyvien välien säilyttämiseen yhteisön muiden osapuolien kanssa. Paikallisten elinkeinokiistojen osapuolet elävät osana laajempia sosiaalisia yhteisöjä ja niinpä näiden osapuolten toimintaa tulisikin tarkastella tätä taustaa vasten.
Tutkimuksen tulokset haastavat käsityksen siitä, että näkyvän paikallisen vastarinnan puute suunniteltua maankäyttöhanketta, kuten esimerkiksi kaivosprojektia, kohtaan olisi merkki paikallisesta hyväksynnästä hankkeelle. Paikallisten suhtautuminen laajoja maankäyttöhankkeita kohtaan ei ole aina sovitettavissa yksinkertaiseen hyväksyntä-vastustus -kahtiajakoon. Paikalliset voivat myös omien lähtökohtiensa mukaan kieltäytyä vastustamasta itselleen haitalliseksi kokemiaan hankkeita.
Väitöskirjassa esitetään, että pohjoisen Fennoskandian kaivoskiistojen kärjistymisen taustalla vaikuttaa osin yhtäältä luontomatkailun riippuvuus Lapin luonnon mieltämisestä koskemattomaksi erämaaksi ja toisaalta kaivostoimintaan vuosisatojen ajan liitetyt unelmat vauraudesta ja paremmasta huomisesta. Paikallisen todellisuuden monitahoisuuden esiintuominen sekä tämän päivän elinkeinokiistojen laajempien historiallisten ja kulttuuristen taustojen avaaminen on askel kohti rakentavampaa dialogia Lapin elinkeinokiistojen eri osapuolten välillä.
Väitöskirjassa käsitellään pohjoisen Fennoskandian elinkeinokiistojen paikallisia ulottuvuuksia. Tutkimuksen kohteena on poronhoidon, kaivosteollisuuden ja luontomatkailun yhteiselo Tornionjokilaaksossa, Suomen ja Ruotsin raja-alueella. Tarkastelun kohteena on erityisesti edelleen kiistojen kohteena oleva Suomen Kolariin suunniteltu Hannukaisen kaivoksen uudelleenavaaminen vuosien 2011–2015 aikana.
Tutkimus pohjautuu etnografisiin tutkimusmenetelmiin, pääasiassa haastatteluun ja osallistuvaan havainnointiin. Tämän päivän elinkeinokiistojen taustoja tarkastellaan pitkän aikavälin näkökulmasta. Tutkimuksessa tuodaan ilmi, että yksittäisen elinkeinoryhmän toimintaa paikallisten elinkeinokiistojen aikana voi ohjata paitsi halu oman elinkeinon harjoittamisen turvaamiseen myös pyrkimys hyvien välien säilyttämiseen yhteisön muiden osapuolien kanssa. Paikallisten elinkeinokiistojen osapuolet elävät osana laajempia sosiaalisia yhteisöjä ja niinpä näiden osapuolten toimintaa tulisikin tarkastella tätä taustaa vasten.
Tutkimuksen tulokset haastavat käsityksen siitä, että näkyvän paikallisen vastarinnan puute suunniteltua maankäyttöhanketta, kuten esimerkiksi kaivosprojektia, kohtaan olisi merkki paikallisesta hyväksynnästä hankkeelle. Paikallisten suhtautuminen laajoja maankäyttöhankkeita kohtaan ei ole aina sovitettavissa yksinkertaiseen hyväksyntä-vastustus -kahtiajakoon. Paikalliset voivat myös omien lähtökohtiensa mukaan kieltäytyä vastustamasta itselleen haitalliseksi kokemiaan hankkeita.
Väitöskirjassa esitetään, että pohjoisen Fennoskandian kaivoskiistojen kärjistymisen taustalla vaikuttaa osin yhtäältä luontomatkailun riippuvuus Lapin luonnon mieltämisestä koskemattomaksi erämaaksi ja toisaalta kaivostoimintaan vuosisatojen ajan liitetyt unelmat vauraudesta ja paremmasta huomisesta. Paikallisen todellisuuden monitahoisuuden esiintuominen sekä tämän päivän elinkeinokiistojen laajempien historiallisten ja kulttuuristen taustojen avaaminen on askel kohti rakentavampaa dialogia Lapin elinkeinokiistojen eri osapuolten välillä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024