Hyvän elämän tavoittelua pohjoisessa. Tarkastelussa poronhoidon, kaivostoiminnan ja luontomatkailun yhteiselo pohjoisessa Fennoskandiassa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopisto, Linnanmaa, L6

Väitöksen aihe

Hyvän elämän tavoittelua pohjoisessa. Tarkastelussa poronhoidon, kaivostoiminnan ja luontomatkailun yhteiselo pohjoisessa Fennoskandiassa

Väittelijä

Filosofian maisteri Teresa Komu

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Kulttuuriantropologia

Oppiaine

kulttuuriantropologia

Vastaväittäjä

Professori Florian Stammler, Lapin yliopisto

Kustos

Professori Vesa-Pekka Herva, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Lapin elinkeinokiistojen paikallinen todellisuus kärjistynyttä kaivoskeskustelua monitahoisempaa

Julkinen keskustelu Lapin kaivostoiminnan ympärillä on kärjistynyttä, mutta paikallisella tasolla kiistojen osapuolia myös yhdistää pyrkimys hyvän elämän turvaamisesta pohjoisessa.

Väitöskirjassa käsitellään pohjoisen Fennoskandian elinkeinokiistojen paikallisia ulottuvuuksia. Tutkimuksen kohteena on poronhoidon, kaivosteollisuuden ja luontomatkailun yhteiselo Tornionjokilaaksossa, Suomen ja Ruotsin raja-alueella. Tarkastelun kohteena on erityisesti edelleen kiistojen kohteena oleva Suomen Kolariin suunniteltu Hannukaisen kaivoksen uudelleenavaaminen vuosien 2011–2015 aikana.

Tutkimus pohjautuu etnografisiin tutkimusmenetelmiin, pääasiassa haastatteluun ja osallistuvaan havainnointiin. Tämän päivän elinkeinokiistojen taustoja tarkastellaan pitkän aikavälin näkökulmasta. Tutkimuksessa tuodaan ilmi, että yksittäisen elinkeinoryhmän toimintaa paikallisten elinkeinokiistojen aikana voi ohjata paitsi halu oman elinkeinon harjoittamisen turvaamiseen myös pyrkimys hyvien välien säilyttämiseen yhteisön muiden osapuolien kanssa. Paikallisten elinkeinokiistojen osapuolet elävät osana laajempia sosiaalisia yhteisöjä ja niinpä näiden osapuolten toimintaa tulisikin tarkastella tätä taustaa vasten.

Tutkimuksen tulokset haastavat käsityksen siitä, että näkyvän paikallisen vastarinnan puute suunniteltua maankäyttöhanketta, kuten esimerkiksi kaivosprojektia, kohtaan olisi merkki paikallisesta hyväksynnästä hankkeelle. Paikallisten suhtautuminen laajoja maankäyttöhankkeita kohtaan ei ole aina sovitettavissa yksinkertaiseen hyväksyntä-vastustus -kahtiajakoon. Paikalliset voivat myös omien lähtökohtiensa mukaan kieltäytyä vastustamasta itselleen haitalliseksi kokemiaan hankkeita.

Väitöskirjassa esitetään, että pohjoisen Fennoskandian kaivoskiistojen kärjistymisen taustalla vaikuttaa osin yhtäältä luontomatkailun riippuvuus Lapin luonnon mieltämisestä koskemattomaksi erämaaksi ja toisaalta kaivostoimintaan vuosisatojen ajan liitetyt unelmat vauraudesta ja paremmasta huomisesta. Paikallisen todellisuuden monitahoisuuden esiintuominen sekä tämän päivän elinkeinokiistojen laajempien historiallisten ja kulttuuristen taustojen avaaminen on askel kohti rakentavampaa dialogia Lapin elinkeinokiistojen eri osapuolten välillä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024