IFRS-standardien käyttöönotto mannereurooppalaisessa kontekstissa: Laatijan näkökulma
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Arina-sali (TA 105)
Väitöksen aihe
IFRS-standardien käyttöönotto mannereurooppalaisessa kontekstissa: Laatijan näkökulma
Väittelijä
Kauppatieteiden maisteri Anna-Maija Lantto
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, laskentatoimen laitos
Oppiaine
Laskentatoimi
Vastaväittäjä
Professori Marko Järvenpää, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Kustos
Professori Petri Sahlström, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
IFRS-standardien käyttöönotto mannereurooppalaisessa kontekstissa: Laatijan näkökulma
Kansainvälisen tilinpäätösraportointinormiston IFRS-standardien käyttöönoton johdosta vuonna 2005 liiketoiminta ja johdon näkemykset tulevaisuudesta ovat enemmän läsnä pörssissä listattujen yhtiöiden tilinpäätösraportoinnissa. Lisäksi IFRS-standardiston käyttöönoton myötä liiketoiminnan johtaminen ja raportoitavan informaation laatiminen lähentyvät toisiaan.
Väitöskirjatutkimus tarkastelee IFRS-standardien käyttöönottoa mannereurooppalaisessa kontekstissa. Väitöskirja antaa sen lukijalle laajan kokonaiskuvan IFRS-standardiston käyttöönottoon tilinpäätösinformaation laatijan näkökulmasta. Hyödyntämällä pörssissä listattujen yhtiöiden raportoimia lukuja tutkimus analysoi ensin niin kutsutun mannereurooppalaisen normiston ja IFRS-standardiston välisiä eroja ja osoittaa kuinka IFRS-standardien mukaan laaditut tilinpäätöstunnusluvut poikkeavat suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaan laadituista tunnusluvuista. Lisäksi tutkimus tarkastelee IFRS-standardiston käyttöönoton seuraamuksia laskenta- ja kontrollikäytäntöihin tarkemmin kahdessa yhtiössä Suomessa.
Väitöskirjatutkimus osoittaa kuinka yhtiön raportointiprosessi muuttuu ja kuinka IFRS-standardit sekä johdon tarpeet asettavat uusia vaatimuksia raportoinnille sekä siinä mukana oleville asiantuntijoille. Tutkimus osoittaa myös, kuinka IFRS-standardiston käyttöönotolla voi olla seuraamuksia johdon kontrollikäytäntöihin ja kuinka IFRS-standardien mukainen raportointi luo tarpeen uudentyyppiselle raportoinnin asiantuntijuudelle.
Väitöskirjatutkimus löytää siis teoreettisen selityksen sille, miksi ja miten liiketoiminta on läsnä raportoitavan informaation laatimisessa tai miksi liiketoiminnan johtaminen ja raportoitavan informaation laatiminen lähenevät toisiaan. Tutkimus identifioi eri tapoja sille, miten liiketoiminta on läsnä informaation laatimisessa. Tutkimus tarjoaa tietoa liiketoiminnan läsnäolon seuraamuksista laskenta- ja kontrollikäytäntöihin kolmella eri tasolla: yrityksen, taloushallinnon funktion sekä taloushallinnon henkilöstön tasolla.
Väitöskirjatutkimus tarkastelee IFRS-standardien käyttöönottoa mannereurooppalaisessa kontekstissa. Väitöskirja antaa sen lukijalle laajan kokonaiskuvan IFRS-standardiston käyttöönottoon tilinpäätösinformaation laatijan näkökulmasta. Hyödyntämällä pörssissä listattujen yhtiöiden raportoimia lukuja tutkimus analysoi ensin niin kutsutun mannereurooppalaisen normiston ja IFRS-standardiston välisiä eroja ja osoittaa kuinka IFRS-standardien mukaan laaditut tilinpäätöstunnusluvut poikkeavat suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaan laadituista tunnusluvuista. Lisäksi tutkimus tarkastelee IFRS-standardiston käyttöönoton seuraamuksia laskenta- ja kontrollikäytäntöihin tarkemmin kahdessa yhtiössä Suomessa.
Väitöskirjatutkimus osoittaa kuinka yhtiön raportointiprosessi muuttuu ja kuinka IFRS-standardit sekä johdon tarpeet asettavat uusia vaatimuksia raportoinnille sekä siinä mukana oleville asiantuntijoille. Tutkimus osoittaa myös, kuinka IFRS-standardiston käyttöönotolla voi olla seuraamuksia johdon kontrollikäytäntöihin ja kuinka IFRS-standardien mukainen raportointi luo tarpeen uudentyyppiselle raportoinnin asiantuntijuudelle.
Väitöskirjatutkimus löytää siis teoreettisen selityksen sille, miksi ja miten liiketoiminta on läsnä raportoitavan informaation laatimisessa tai miksi liiketoiminnan johtaminen ja raportoitavan informaation laatiminen lähenevät toisiaan. Tutkimus identifioi eri tapoja sille, miten liiketoiminta on läsnä informaation laatimisessa. Tutkimus tarjoaa tietoa liiketoiminnan läsnäolon seuraamuksista laskenta- ja kontrollikäytäntöihin kolmella eri tasolla: yrityksen, taloushallinnon funktion sekä taloushallinnon henkilöstön tasolla.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024