Ikääntyneiden suunhoidon toteutuminen ja edellytykset yksityisissä tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä Suomessa. Palveluesimiesten näkökulma
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Leena Palotie-sali (101A), Lääketieteellinen tiedekunta, Aapistie 5A
Väitöksen aihe
Ikääntyneiden suunhoidon toteutuminen ja edellytykset yksityisissä tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä Suomessa. Palveluesimiesten näkökulma
Väittelijä
Hammaslääketieteen lisensiaatti, erikoishammaslääkäri (terveydenhuolto) Hannaleena Jämsä
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Suugeriatria
Vastaväittäjä
Professori Riitta Suhonen, Turun yliopisto
Kustos
Dosentti Anna-Maija Syrjälä, Oulun yliopisto
Ikääntyneiden suunhoidon toteutuminen ja edellytykset yksityisissä tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä Suomessa. Palveluesimiesten näkökulma
Ikääntyneiden määrä kasvaa, ja elinajanodote teollisuusmaissa on jatkuvasti noussut. Ikääntyneillä muistiongelmat ja monisairastavuus heikentävät päivittäistä toimintakykyä ja kotona selviytymistä mikä lisää tarvetta muuttaa asumaan tehostettuun palveluasumisyksikköön tai hoivakotiin.
Tavoitteena oli selvittää palveluesimiesten raportoiman suunhoidon päivittäistä organisointia ja toteutumista yksityisissä tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja hoivakodeissa Suomessa. Määrällisessä kyselytutkimuksessa tutkimusjoukkoon kuului 245 palveluesimiestä yksityisistä tehostetun palveluasumisen yksiköistä ja hoivakodeista viiden aluehallintoviraston alueelta. Kyselyssä selvitettiin päivittäisen suunhoidon ja ruokavalion toteutumista yksiköissä sekä palveluesimiesten suun terveyteen liittyviä uskomuksia, käsityksiä ja minäpystyvyyttä.
Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin 19 palveluesimiestä kuuden Suomen suurimman kaupungin hoitoyksiköistä. Puolistrukturoidut haastattelut sisälsivät yhteensä kymmenen teemaa käsittäen ruokavalion, ikääntyneiden suun terveydenhoitoon liittyvän koulutuksen, suunhoitovälineet, asukkaiden suunhoidon, hoitajien tietoisuuden, asennoitumisen ja motivaation, terveyden ja elämänlaadun tukemisen, suun terveyden merkityksen yksikössä sekä palveluesimiesten roolin suun terveydenhoidossa.
Suunhoito hoitoyksiköissä koettiin haastavaksi. Asenne suunhoitoon oli hyvä, mutta kahdesti päivässä tapahtuva hampaiden harjaus ei toteudu kokonaan. Yksiköissä oli riittävät välineet suunhoidon toteuttamiseen ja asukkaita avustettiin päivittäisessä suunhoidossa. Hoitajat tiesivät, että hyvä suun terveys parantaa elämänlaatua ja sillä on suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Palveluesimiehet kokivat vastuuta suun hoidon järjestämisestä, ja heillä on merkittävä rooli suun terveyden järjestämisessä yksiköissä. He tarvitsivat tukea ja rohkaisua hammashoidon ammattilaisilta ja halusivat saada sekä teoreettista että käytännön koulutusta suunhoidosta.
Tuloksia voidaan hyödyntää ikäihmisten suunhoidon kehittämisessä sekä sairaanhoitajien suun terveyteen liittyvässä opetuksessa hoitotyön opetussuunnitelmassa ja työssäoppimisessa. Hoitajat tarvitsevat palveluesimiesten tukea ja kannustusta suunhoidon toteuttamiseen.
Tavoitteena oli selvittää palveluesimiesten raportoiman suunhoidon päivittäistä organisointia ja toteutumista yksityisissä tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja hoivakodeissa Suomessa. Määrällisessä kyselytutkimuksessa tutkimusjoukkoon kuului 245 palveluesimiestä yksityisistä tehostetun palveluasumisen yksiköistä ja hoivakodeista viiden aluehallintoviraston alueelta. Kyselyssä selvitettiin päivittäisen suunhoidon ja ruokavalion toteutumista yksiköissä sekä palveluesimiesten suun terveyteen liittyviä uskomuksia, käsityksiä ja minäpystyvyyttä.
Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin 19 palveluesimiestä kuuden Suomen suurimman kaupungin hoitoyksiköistä. Puolistrukturoidut haastattelut sisälsivät yhteensä kymmenen teemaa käsittäen ruokavalion, ikääntyneiden suun terveydenhoitoon liittyvän koulutuksen, suunhoitovälineet, asukkaiden suunhoidon, hoitajien tietoisuuden, asennoitumisen ja motivaation, terveyden ja elämänlaadun tukemisen, suun terveyden merkityksen yksikössä sekä palveluesimiesten roolin suun terveydenhoidossa.
Suunhoito hoitoyksiköissä koettiin haastavaksi. Asenne suunhoitoon oli hyvä, mutta kahdesti päivässä tapahtuva hampaiden harjaus ei toteudu kokonaan. Yksiköissä oli riittävät välineet suunhoidon toteuttamiseen ja asukkaita avustettiin päivittäisessä suunhoidossa. Hoitajat tiesivät, että hyvä suun terveys parantaa elämänlaatua ja sillä on suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Palveluesimiehet kokivat vastuuta suun hoidon järjestämisestä, ja heillä on merkittävä rooli suun terveyden järjestämisessä yksiköissä. He tarvitsivat tukea ja rohkaisua hammashoidon ammattilaisilta ja halusivat saada sekä teoreettista että käytännön koulutusta suunhoidosta.
Tuloksia voidaan hyödyntää ikäihmisten suunhoidon kehittämisessä sekä sairaanhoitajien suun terveyteen liittyvässä opetuksessa hoitotyön opetussuunnitelmassa ja työssäoppimisessa. Hoitajat tarvitsevat palveluesimiesten tukea ja kannustusta suunhoidon toteuttamiseen.
Viimeksi päivitetty: 6.2.2025