Ikääntyvien aikuisten kuuloviat Pohjois-Suomessa: Vallitsevuus, ilmaantuvuus ja riskitekijät

Kuulon heikkeneminen on yleistä ikääntyvillä aikuisilla. Kuulovika on yhdistetty huonompaan terveydentilaan, psykososiaalisiin ongelmiin, masentuneisuuteen ja jopa dementiaan. Ikäkuuloa ei voida parantaa, mutta kuulon kuntoutus kuulokojeella on kustannustehokasta ja parantaa elämänlaatua. Kun ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, myös kuulovikaisten määrä lisääntyy, mikä aiheuttaa lisääntyvää resurssien tarvetta kuulonkuntoutukseen.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Oulusta ja lähiympäristöstä kerätyssä väestöotantaan pohjautuvassa aineistossa kuulovian yleisyyttä ja sitä, minkä verran kuulovika heikkenee 13 vuoden seuranta-aikana. Lisäksi selvitettiin kuulovian riskitekijöitä, erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien vaikutusta kuulovikaan. Yhdessä tutkimuksen osatyössä on selvitetty kuulovian yleisyyttä ja itsekoettuja kuulovaikeuksia pohjoisimman Suomen saamelaisväestössä.

Kuulovian yleisyys oli ensimmäisessä tutkimuksessa 26,7 % ja seurantatutkimuksessa 70,3 %. Sydän- ja verisuonisairauksien ja kuulovian välillä ei todettu yhteyttä. Yhteyttä ei löytynyt myöskään pitkittäistutkimuksessa sydän- ja verisuonisairauksien ja kuulokynnysmuutosten välillä. Runsas tupakointi lisäsi kuulovian riskiä sekä miehillä että naisilla. Lihavuus ja alhainen sosiaaliluokka olivat miehillä itsenäisiä kuulovian riskitekijöitä. Kuulovian ilmaantuvuus oli 45.8. tuhatta henkilövuotta kohti ja 13 vuoden kumulatiivinen ilmaantuvuus oli 60,9 %. Saamelaisilla sekä mitattu kuulovika (37.2 %) että itse ilmoitettu kuulovaikeus (46,9 %) olivat yleisiä.

Tutkimuksen perusteella kuulovian vallitsevuus ja ilmaantuvuus ovat korkeita ikääntyvillä aikuisilla. Kuulovika on yleisempi miehillä kuin naisilla, mutta kuulon heikkenemisessä seuranta-aikana ei havaittu eroa sukupuolten välillä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden kuulonhuollon suunnittelussa.