Implanttikiinnitteinen peittoproteesihoito hampaattoman leuan hoidossa

Hampaattoman leuan hoito implantteihin eli keinojuuriin kiinnitetyllä proteesilla ns. peittoproteesilla on yleistynyt viime vuosikymmenten aikana. Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että hoitotulokset ovat hyvät myös iäkkäillä potilailla sekä potilailla, joilla luupuutos oli kaikkein vaikein.

Kokoproteesin pysyvyys ja potilaan sopeutuminen proteesiin vaihtelevat huomattavasti. Hampaattoman luuharjanteen surkastumisessa on eroja ja osalle potilaista implanttikiinnitteinen peittoproteesi on välttämätön riittävän proteesin pysymisen mahdollistamiseksi. Hyvin pitkälle edenneissä tapauksissa voi leukaluun lisääminen luusiirteillä olla tarpeellista.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtyjen implanttikiinnitteisten peittoproteesihoitojen menestymistä ja arvioida myös hoidon vaikutusta suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun ja potilastyytyväisyyteen.

Yleisin todettu ongelma peittoproteesin käytössä oli kiinnitysmekanismin löystyminen. Pienet proteesirakenteiden rikkoutumiset tai lievät limakalvon tulehdusreaktiot implanttien ympärillä eivät yleensä haitanneet proteesin käyttöä. Peittoproteesia tukevien implanttien määrällä tai kiinnitystyypillä ei todettu olevan suurta vaikutusta potilastyytyväisyyteen.

Kaikkein tyytyväisimpiä vaikuttivat olevan iäkkäät potilaat, joille oli tehty alaleuan peittoproteesi. Tutkimus osoittaa, että implanttikiinnitteinen peittoproteesihoito on menestyksellistä myös pitkällä aikavälillä.