Joustavaa tarkkuutta. Sääntelytarkkuus ilmastotavoitteita toteuttavassa yleiskaavoituksessa

Tutkimuksen päätehtävänä oli selvittää, miten yleiskaavalla ohjataan ilmastotavoitteita tilanteessa, jossa kaavoitukseen kohdistuu ilmastonmuutoksen hillintään ja sääntelyyn liittyen keskenään ristiriitaisia ohjaustavoitteita joustavuuden ja sitovuuden suhteen. Ilmastotavoitteiden ohjaamisella tarkoitetaan tutkimuksessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen lisäämisen toimenpiteitä. Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin tapaustutkimuksen avulla, jossa Suomen suurimpien kaupunkien yleiskaavoja tarkasteltiin ilmastotavoitteiden sääntelyn suhteen.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että yleiskaavan sääntelytarkkuuteen ovat osaltaan vaikuttaneet asetetut tavoitteet, sääntelystrategia ja -keinot, yleiskaavan ominaisuudet, aineellinen sisältö, kaavaprosessi, soft law -aineistot, muuhun sääntelyyn tukeutuminen sekä kaavan normiformulaatio ja kartografinen esittämistapa. Näiden lisäksi sääntelytarkkuutta on tarkasteltu eri toimijoiden näkökulmista JA pohdittu sääntelyn vaikuttavuuden arvioimista. Tutkimuksen tulosten pohjalta kaavoitusta on mahdollista kehittää lukuisin eri tavoin entistä joustavampaan tai tarkkarajaisempaan suuntaan.