Kaitselmuksen työvälineet reformaation ja vapauden puolesta - Skotlannin kansallisen kovenantin eliitin kollektiivinen identiteetti, 1637-1647
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Keckmaninsali (HU106)
Väitöksen aihe
Kaitselmuksen työvälineet reformaation ja vapauden puolesta - Skotlannin kansallisen kovenantin eliitin kollektiivinen identiteetti, 1637-1647
Väittelijä
Filosofian lisensiaatti Esko Nevalainen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet
Oppiaine
Historia
Vastaväittäjä
Akatemiaprofessori Markku Peltonen, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Kari Alenius, Oulun yliopisto
Kaitselmuksen työvälineet reformaation ja vapauden puolesta - Skotlannin kansallisen kovenantin eliitin kollektiivinen identiteetti, 1637-1647
Skotlannin kansallisen kovenantin eliitti samaisti itsensä Jumalan johdatuksen työvälineeksi reformaation ja vapauden puolustamiseksi. Väitöskirjatutkimuksessa keskitytään Skotlannin kansallisen kovenantin eliitin kollektiiviseen identiteettiin brittiläisten sisällissotien aikana 1637-1647.
Tutkimuksessa esitetään metodologinen lähestymistapa ryhmäidentiteetin tutkimiseen historiatieteessä ymmärtääksemme ryhmän toimintaa kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään kolmeen identiteetin ulottuvuuteen: kansalliseen, uskonnolliseen ja kansainväliseen. Historiallisen kuvatutkimuksen keinoin rekonstruoidaan ryhmän identiteettiä tutkimalla avainkäsitteitä ja kuvia muista osana heidän maailmankuvaansa.
Eliitti samaisti itsensä presbyteeriseen kirkkoon sekä reformaation uusimiseen ja loppuun saattamiseen, mikä liittyi vapauden puolustamiseen kristillisessä ja poliittisessa mielessä. Uskonnollisen ja poliittisen diskurssin rajaviiva on kuitenkin epäselvä. Vaikka uskonto ja politiikka erotettiin toisistaan termeinä, ne toistuvasti yhdistyivät toisiinsa lauseissa. Useat viittaukset vapauteen ja johdatukseen, esimerkiksi valitun kansan muodossa, yhdistivät uskonnollisen ja poliittisen keskustelun toisiinsa. Kun uskonnollis-kansallinen identiteetti oli uhattuna, reaktiivinen ja puolustuksellinen toiminta johti vallankumoukselliseen lopputulokseen. Antikatolinen reformaatiosuunnitelma ja turvallisuuteen kohdistuva uhka ajoivat kovenanttiskotit tavoittelemaan brittiläistä unionia, ihannetta, joka ei toteutunut, mutta jolla oli merkittävä rooli englantilaisessa poliittisessa diskurssissa ja kehityksessä, joka johti kuninkaan mestaamiseen.
Tutkimus lisää tietoamme ryhmäidentiteetin sisällön tutkimisen mahdollisuuksista ja merkityksestä erityisesti konfliktitilanteessa, jolloin yhteisön identiteetti koetaan uhatuksi. Siinä selkeytyy myös uskonnon, erityisesti protestanttisen reformaation, ja politiikan välinen kytkentä vapauden käsitteen ymmärtämisessä ja vapauden puolustamisessa uuden ajan alkupuolella. Tämä kytkennän hahmottaminen auttaa paremmin ymmärtämään länsimaisen yhteiskunnan kehitystä kohti nykyistä vapautta korostavaa demokraattista arvomaailmaa.
Tutkimuksessa esitetään metodologinen lähestymistapa ryhmäidentiteetin tutkimiseen historiatieteessä ymmärtääksemme ryhmän toimintaa kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään kolmeen identiteetin ulottuvuuteen: kansalliseen, uskonnolliseen ja kansainväliseen. Historiallisen kuvatutkimuksen keinoin rekonstruoidaan ryhmän identiteettiä tutkimalla avainkäsitteitä ja kuvia muista osana heidän maailmankuvaansa.
Eliitti samaisti itsensä presbyteeriseen kirkkoon sekä reformaation uusimiseen ja loppuun saattamiseen, mikä liittyi vapauden puolustamiseen kristillisessä ja poliittisessa mielessä. Uskonnollisen ja poliittisen diskurssin rajaviiva on kuitenkin epäselvä. Vaikka uskonto ja politiikka erotettiin toisistaan termeinä, ne toistuvasti yhdistyivät toisiinsa lauseissa. Useat viittaukset vapauteen ja johdatukseen, esimerkiksi valitun kansan muodossa, yhdistivät uskonnollisen ja poliittisen keskustelun toisiinsa. Kun uskonnollis-kansallinen identiteetti oli uhattuna, reaktiivinen ja puolustuksellinen toiminta johti vallankumoukselliseen lopputulokseen. Antikatolinen reformaatiosuunnitelma ja turvallisuuteen kohdistuva uhka ajoivat kovenanttiskotit tavoittelemaan brittiläistä unionia, ihannetta, joka ei toteutunut, mutta jolla oli merkittävä rooli englantilaisessa poliittisessa diskurssissa ja kehityksessä, joka johti kuninkaan mestaamiseen.
Tutkimus lisää tietoamme ryhmäidentiteetin sisällön tutkimisen mahdollisuuksista ja merkityksestä erityisesti konfliktitilanteessa, jolloin yhteisön identiteetti koetaan uhatuksi. Siinä selkeytyy myös uskonnon, erityisesti protestanttisen reformaation, ja politiikan välinen kytkentä vapauden käsitteen ymmärtämisessä ja vapauden puolustamisessa uuden ajan alkupuolella. Tämä kytkennän hahmottaminen auttaa paremmin ymmärtämään länsimaisen yhteiskunnan kehitystä kohti nykyistä vapautta korostavaa demokraattista arvomaailmaa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024