Kansalaisten osallisuus maankäytön sunnittelussa ja päätöksenteossa pohjoisilla alueilla - osallistavan paikkatiedon mahdollisuudet vuorovaikutuksen kehittämisessä

Väitöstyö tutkii osallistavan paikkatiedon käyttöä maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla. Näillä alueilla maat ovat yleensä julkisessa omistuksessa, ja alueisiin kohdistuu monia intressejä. Erilaisten maankäyttömuotojen, esimerkiksi matkailun, luonnonsuojelun, kaivostoiminnan, metsätalouden, alkuperäiskansojen, virkistyskäytön, paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten näkemysten sekä poronhoidon, yhteensovittaminen on välttämätöntä. Keskeinen kysymys on, ketkä ja mitkä intressit johtavat maankäytön suunnittelua ja päätöksiä. Päätutkimuskysymys on: minkälaisia käytäntöjä ja tietoa osallistava paikkatieto tuo julkiseen osallistamiseen maankäytön suunnittelussa pohjoisilla alueilla?

Tulokset osoittavat, että osallistamismahdollisuuksien ylläpitäminen ja kehittäminen maankäytön suunnittelussa ovat tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa. Olennaista on säilyttää maankäytön suunnitteluun liittyvä keskustelu, väittely, kritiikki ja valitusoikeus myös tulevaisuudessa. Pohjoisilla alueilla monine maankäytön intresseineen ei ole yhtä oikeaa tapaa osallistaa ihmisiä. Osallistamisessa konteksti on tärkeää huomioida; osallisuusprosessi ja osallistettavat ihmiset ja ryhmät on tarpeen arvioida joka tilanteessa ja paikassa aina uudelleen.

Osallistavalla paikkatiedolla on mahdollisuudet kehittää vuorovaikutteisuutta harvaan asutuilla pohjoisilla alueilla. Osallistavan paikkatiedon hyödyt, kuten visuaalisuus ja aineistojen esittäminen kartalla paikkatietomuodossa, mahdollisuus kerätä tietoa suureltakin joukolta ihmisiä, kyky käsitellä ja yhdistää suuria määriä digitaalista, spatiaalista dataa, tulevat vahvasti esille erilaisten aineistojen kautta. Osallistava paikkatieto voi rohkaista ihmisiä osallistumaan suunnittelun prosesseihin, koska menetelmä mahdollistaa anonyymin osallistumisen.

Tulokset osoittavat, että on olennaista käyttää osallistavan paikkatiedon menetelmää todelliseen ja jopa akuuttiin maankäytön suunnittelun tarpeeseen. Tällöin ihmisten motivoiminen kyselyyn vastaamiseen on helpompaa, ja todennäköisyys sille, että saatuja tuloksia hyödynnetään käytännössä, kasvaa. Hyödynnettäessä menetelmää organisaation johtajien kiinnostus ja sitoutuminen sen käyttöä kohtaan on keskeistä, jotta saadut tulokset olisivat mahdollisimman vaikuttavia.

Osallistava paikkatieto -menetelmä ei yksinään korvaa muita osallistamisen muotoja ja se on hyvä nähdä yhtenä osallistamisen työkaluna ja sosiaalisen paikkatiedon keruumuotona. Internet-pohjaisen karttakyselyn luominen on suhteellisen helppoa, mutta olennaista on käyttää riittävästi aikaa ja resursseja analyysiin tulosten keräämisen jälkeen esimerkiksi paikkatietoanalyysien keinoin. Osallistavan paikkatietoaineiston systemaattinen tallentaminen organisaation it-järjestelmiin on tärkeää, jotta tieto on helposti saatavilla mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Tässä tutkimuksessa osallistumismahdollisuuksia on pyritty kehittämään monimenetelmällisen tutkimuksen kautta. Aineiston keräämisessä ja analysoinnissa on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Työ on tapaustutkimus ja siihen on kerätty kolme erilaista aineistoa Suomen Lapista vuosien 2015–2019 aikana. Aineisto kerättiin sekä elektronisen että paperisen osallistavan paikkatiedon avulla, ja mukana oli myös haastatteluaineistoa sekä raporttien ja dokumenttien tarkastelua.