Käsihygienian toteutuminen yliopistollisessa sairaalassa – suoran havainnoinnin ja palautteen vaikutus sekä esihenkilöiden rooli käsihygienian edistämisessä

Hyvän käsihygienian merkitys antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviämisen estämisessä ja sairaalainfektioiden ehkäisyssä on laajasti tunnistettu. Kuitenkin sekä lääkäreiden että hoitajien käsihygienian toteuttamisessa on todettu puutteita niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Erityisesti akuuttisairaaloissa hoitotilanteita, joissa henkilökunnan tulee desinfioida kätensä alkoholipitoisella käsihuuhteella ennen potilaaseen koskettamista, esiintyy runsaasti, ja syitä, miksi käsihygienia jää toteutumatta on runsaasti. Nykytiedon mukaan käsihygienian edistäminen vaatii monitahoista strategiaa, joka sisältää muun muassa henkilökunnan jatkuvan muistuttamisen hyvistä käsihygieniakäytännöistä, systemaattisen käsihygienian toteutumisen seurannan ja siitä palautteenannon sekä esihenkilöasemassa olevien työtekijöiden aktiivisen osallistumisen potilasturvallisen ilmapiirin edistämiseen. Käsihygienian toteutumisen seurannan kultaisena standardina pidetään suoralla havainnoinnilla tapahtuvaa seurantaa, jossa käsihygienian havainnointiin koulutettu työntekijä seuraa potilashoitoon osallistuvan henkilökunnan käsihygienian toteutumista käytännön potilashoitotilanteissa ja antaa siitä myös palautetta.
Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suoran havainnoinnin ja siitä annettavan palautteen vaikutusta henkilökunnan käsihygienian toteutumiseen ja sairaalainfektioihin kahdeksan vuoden seuranta-aikana yliopistollisessa sairaalassa sekä kuvata esihenkilöiden roolia käsihygienian edistämisessä. Tutkimusaineistona käytettiin yhden sairaalan vuosien 2013 - 2020 käsihygieniahavainnointi- ja sairaalainfektiorekistereitä. Esihenkilöiden roolia selvitettiin sähköisellä kyselylomakkeella.
Tutkimuksen tulosten mukaan sekä hoitajien että lääkäreiden käsihygienia parani ja pysyi hyvällä tasolla, kun käsihygienian toteutumista seurattiin säännöllisesti havainnoimalla ja antamalla siitä palautetta kahdeksan vuoden ajan. Saman ajanjakson aikana sairaalainfektioiden määrä väheni. Esihenkilöt ovat sitoutuneita käsihygienian edistämiseen ja he käyttävät erilaisia keinoja henkilökunnan käsihygienian edistämiseen. Esihenkilöt hyötyisivät teknologia-avusteisista sovelluksista, joilla voidaan helpottaa tiedonsaantia henkilökunnan käsihygienian toteutumisesta kohdennetusti.
Tuloksia voidaan hyödyntää parannettaessa käsihygienian toteutumista, pyrittäessä vähentämään sairaalainfektioiden aiheuttamia haittatapahtumia ja kehitettäessä vaikuttavaa johtamista sairaalaorganisaatioissa.