Kaupalliset erheet ja liberaalit virheet: korkeakoulutuksen kansainvälistymisen eettisiä esteitä kartoittamassa

Kansainvälistymisestä on tullut tärkeä osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintoja viimeisten vuosikymmenten aikana. Tätä kehitystä ovat aluksi ohjanneet sivistykselliset, ja viime aikoina kaupalliset, uusliberaalit, näkökulmat. Jälkimmäisten tavoitteiden vahvistuminen on näkynyt esimerkiksi koulutusvientiaktiviteettien lisääntymisenä ja kaupallistumisen lisääntyminen tuo tullessaan toiminnan eettisyyteen liittyviä kysymyksiä. Voidaan esimerkiksi kysyä, miten Suomessa käy koulutuksen tasa-arvolle lukukausimaksujen myötä ja millaisia vaikutuksia kansainvälisellä kilpailulla on yliopistoille? Globaalilla tasolla voidaan pohtia, mitä vaikutuksia koulutusviennillä on kehittyvissä maissa ja onko kansainvälistyminen aidosti globaalia toimintaa vai esimerkiksi lähinnä epäsymmetrisiä opiskelijavirtoja periferioista keskuksiin?

Väitöskirjatutkimus käsittelee korkeakoulutuksen kansainvälistymisen eettisiä haasteita. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat koulutuksen kaupallistumiseen liittyvät kysymykset sekä länsimaiden ja kehittyvien talouksien välinen epätasapaino resursseissa ja tiedontuottamisessa. Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluaineistosta kansainvälistymisen ammattilaisilta seitsemästä eri maasta sekä asiakirja-aineistosta. Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa ammentaa kriittisestä diskurssianalyysistä ja aineistoa analysoidaan diskurssianalyysin ja sosiaalisen kartografian avulla.

Tulosten mukaan kaupallisista arvoista on tullut yhä luonnollisempi ja hallitsevampi osa korkeakoulujen kansainvälistymistä, mikä näkyy yliopistojen koulutusvientiä korostavissa painotuksissa sekä kilpailun korostamisessa esimerkiksi yliopistojen kansainvälisten ranking-listausten kautta. Kansainvälisten vertailuiden kautta yliopistot Suomessa ja muualla ottavat osaa globaaleihin koulutusmarkkinoihin, joissa panostukset ovat suuria ja menestyminen epävarmaa.

Kansainvälistymisen eettisyyden arvioinnissa on myös tärkeää huomioida globaali epätasapaino erilaisten resurssien suhteen ja kolonialismin vaikutukset. Tulosten kautta havaitaan miten kansainvälistyminen usein nähdään neutraalina toimintana, jossa hyödyt jakaantuvat globaalisti, vaikka esimerkiksi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden virrat ovat hyvinkin yksipuolisia, usein suuntautuen etelästä pohjoiseen. Jos länsimaalainen korkeakoulutus nähdään pelkästään hegemonisena ja edistyksellisenä voimana, sen rooli globaalien epäoikeudenmukaisuuksien tuottamisessa voidaan ohittaa tai kieltää. Tämä saattaa johtaa epäeettisten käytänteiden normalisoimiseen.

Tutkimus edistää korkeakoulujen kansainvälistymisen kriittistä tutkimusta ja antaa kansainvälistymisen parissa työskenteleville työkaluja tunnistaa ja keskustella eettisten toimintamallien esteistä.