Kehitykselliset ja melun aiheuttamat muutokset keskushermostollisessa kuulotiedon käsittelyssä kahden ja neljän vuoden iässä

Keskushermostossa tapahtuvat kehitykselliset muutokset nopeuttavat kuulotiedon käsittelyä sekä parantavat kuuloerottelun tarkkuutta. Taustamelu puolestaan heikentää äänien käsittelyä sekä kuuloerottelua. Melun aiheuttamat muutokset olivat samankaltaisia sekä kahden että neljän vuoden iässä. Melun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä saattavat olla riski kielelliselle kehitykselle.

Kuulotiedon käsittelyllä tarkoitetaan niitä hermostollisia prosesseja, joita käytämme kuulemamme ääniaineksen havaitsemiseen, tunnistamiseen, erotteluun ja tulkitsemiseen. Lasten kielellisen kehityksen yksi perusedellytys on tarkka ja oikea-aikainen kuulotiedon käsittely. Omaksuakseen kielen erilaisia piirteitä lapsen tulee pystyä tunnistamaan ja erottamaan äänivirrasta sanoja ja äänteitä sekä puheen voimakkuudessa, korkeudessa ja nopeudessa tapahtuvia muutoksia.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu lasten päivittäisten kuunteluympäristöjen olevan hyvin vaihtelevia. Taustamelutaso lasten arjessa saattaa olla hyvinkin korkea. Aiemmin on myös todettu melulla olevan selkeitä fysiologisia vaikutuksia niin aikuisiin kuin lapsiin. Lisäksi melun on havaittu vaikuttavan oppimiseen, muistiin, tarkkaavuuteen ja kielellisiin taitoihin. Ei ole kuitenkaan tutkittu, millainen vaikutus taustamelulla on hermostollisella tasolla pienten lasten aivoissa heidän kuullessaan tavuja melussa.

Pienten lasten kuulotiedon käsittelyä, sen kehittymistä ja melun vaikutusta kuulotiedon käsittelyyn on tutkittu vähän. Kuuloherätevasteet ovat toimiva tapa tarkastella kuulotiedon käsittelyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kuuloherätevasteita tutkitaan rekisteröimällä aivosähkökäyrää ja esittämällä samalla erilaisia tavu- ja ääniärsykkeitä. Aivosähkökäyrästä voidaan tarkastella äänen käsittelyä, esitietoista kuuloerottelua ja tarkkaavuuden siirtymistä kuvastavia kuuloherätevasteita. Tässä tutkimuksessa tutkittiin tyypillisesti kehittyvien lasten kuuloherätevasteita kahden vuoden iässä sekä uudestaan neljän vuoden iässä.

Tutkimuksessa todettiin kuulotiedon peruskäsittelyn nopeutuvan ja kuulotiedon erottelun tarkkuuden parantuvan kahden ja neljän ikävuoden välillä. Tutkimuksessa havaittiin myös että melu heikentää äänitiedon käsittelyä ja esitietoista kuuloerottelua. Lapset olivat lähes yhtä alttiita melun vaikutuksille sekä kahden että neljän vuoden iässä. Lisäksi havaittiin viittä eri tavuärsyketyyppiä ja yllättäviä ääniä sisältävän monipiirreparadigman olevan toimiva menetelmä taaperoiden kuulotiedon käsittelyn tutkimiseen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että keskushermoston toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset kahden vuoden iästä neljän vuoden ikään näkyvät myös kuulotiedon käsittelyssä. Lisäksi havaittiin melun vaikeuttavan kuulotiedon käsittelyä, mikä puolestaan voi haitata kielen prosessointia ja omaksumista. Jatkossa onkin erittäin tärkeä kiinnittää huomiota lasten kuuntelu- ja oppimisympäristöihin sekä kodeissa, päiväkodeissa että kouluissa.