Keski-ikäisen väestön sydämen autonomiseen säätelyyn ja rakenteeseen vaikuttavat tekijät – varhaisen kasvun ja elinikäisen liikunnan merkitys

Lääketieteen lisensiaatti Nelli Korpelan väitöstutkimus osoitti varhaisen kasvun olevan yhteydessä sydämen rakenteeseen ja autonomiseen säätelyyn keski-iässä.

Nykytiedon mukaan monien sydän- ja verisuonisairauksien alkuperä juontaa juurensa lapsuudesta ja jopa sikiöajoilta. Väitöstutkimuksessa selvitettiin syntymäpainon ja lapsuuden kasvun yhteyttä sydämen autonomiseen säätelyyn, rakenteeseen ja toimintaan keski-ikäisessä väestössä.

Sydämen autonominen säätely voi häiriintyä erilaisissa sydän- ja verisuonisairauksissa ja sydämen vasemman kammion rakenne liittyy sydän- ja verisuonsairastavuuteen ja -kuolleisuuteen aikuisuudessa.

Tutkimus pohjautui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden kohorttiin ja heistä jo sikiöajoilta kerättyihin tietoihin. Kohorttilaisten ollessa 46-vuotiaita heiltä tutkittiin sykevaihtelua sekä baroheijasteherkkyyttä, jotka kuvaavat sydämen autonomista säätelyä. Osalle tehtiin myös sydämen ultraäänitutkimus.

Tutkimus osoitti, että miehillä suurempi syntymäpaino liittyi heikentyneeseen sydämen autonomiseen säätelyyn aikuisuudessa. Vastaavaa yhteyttä ei havaittu naisilla. Syntymäpainolla ei ollut olennaista yhteyttä sydämen vasemman kammion rakenteeseen tai toimintaan aikuisuudessa.

Varhaislapsuuden kasvu, etenkin lapsuuden painoindeksin varhainen kääntyminen nousuun sekä korkeampi painoindeksi imeväisiässä ja lapsuudessa, liittyivät heikentyneeseen sydämen autonomiseen säätelyyn sekä sydämen rakenteellisiin muutoksiin aikuisuudessa.

Väitöstutkimuksessa todettiin myös, että elinikäisellä liikunnalla on suotuisa yhteys sydämen autonomiseen säätelyyn aikuisuudessa.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat merkittävä kuolinsyy Suomessa ja maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi sydän- ja verisuonisairastavuuteen ja -terveyteen liittyvien tekijöiden ymmärtämisellä on suuri kansanterveydellinen merkitys.