Kevitsan intruusion magmaattinen evoluutio ja siihen liittyvän Ni-Cu-(PGE) malmin synty
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, sali L10
Väitöksen aihe
Kevitsan intruusion magmaattinen evoluutio ja siihen liittyvän Ni-Cu-(PGE) malmin synty
Väittelijä
FM Kirsi Luolavirta
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Oulu Mining school
Oppiaine
Taloudellinen geologia
Vastaväittäjä
Professori Pertti Lamberg, Keliber Oy, Suomi
Kustos
Professori Eero Hanski, Oulun yliopisto
Magmasta malmiksi – Kevitsan syväkivien synty ja sulfidisen Ni-Cu-(PGE)-malmin muodostumiseen vaikuttavat tekijät
Väitöstutkimuksessa selvitettiin Keski-Lapissa sijaitsevan mafis-ultramafisen Kevitsan syväkivi-intruusion magmaattista syntyhistoriaa ja siihen liittyvän Ni-Cu-(PGE)-sulfidimalmin muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus tehtiin osaksi yhteistyössä Kevitsan kaivoksen kanssa tavoitteena edistää uusien varantojen etsintää. Tutkimustuloksissa korostuu dynaamisen magman intrudoitumisen merkitys sulfidimalmin muodostuksessa.
Mafis-ultramafiset intruusiot syntyvä maan kuoreen tunkeutuneen magnesium-rikkaan vaipasta peräisin olevan sulan erilaistuessa ja kiteytyessä kivilajisarjoiksi. Ne sisältävät taloudellisesti merkittäviä malmimetalliesiintymiä (esim. Ni, Cu, Co, Pt, Pd ja Cr), mikä johtuu ensisijaisesti vaippaperäisen sulan korkeasta metallipitoisuudesta, mutta malmin syntymisen edellytyksenä ovat myös oikeanlaiset olosuhteet. Erilaiset magman erilaistumisprosessit (fraktioiva kiteytyminen, kontaminaatio, magmojen sekoittuminen jne.) vaikuttavat syntyvien kivilajisarjojen koostumukseen ja mineralogiaan ja voivat olla erityisen tärkeitä malminmuodostuksessa. Näiden prosessien tunnistaminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen malmimineralisaation synnyssä on ensisijaisen tärkeää tehokkaan malmietsinnän kannalta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin geologista ja geokemiallista aineistoa, mineraalikemiaa sekä strontiumin ja rikin isotooppikoostumusta Kevitsan intruusion sisäisen rakenteen, magmasäiliön prosessien ja malminmuodostusmekanismien selvittämiseksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että Kevitsan syväkivet ovat kiteytyneet eriaikaisissa magmaattisissa vaiheissa. Intruusion malmipitoista osaa luonnehtii epäsäännöllinen kivilajien vaihtelu, lukuisat sivukivistä revityt kappaleet sekä selkeä geokemiallisen ja isotooppisen koostumuksen vaihtelu. Tämä viittaa siihen, että merkittävä malminmuodostus tapahtui dynaamisessa systeemissä, jossa magmakammioon virtasi uutta magmaa useassa eri vaiheessa. Rikin isotooppikoostumus viittaa sen kuorelliseen alkuperään, minkä perusteella voidaan sanoa, että sivukivistä tullut kontaminaatio oli tärkeää sulfidimalmin synnyssä.
Mafis-ultramafiset intruusiot syntyvä maan kuoreen tunkeutuneen magnesium-rikkaan vaipasta peräisin olevan sulan erilaistuessa ja kiteytyessä kivilajisarjoiksi. Ne sisältävät taloudellisesti merkittäviä malmimetalliesiintymiä (esim. Ni, Cu, Co, Pt, Pd ja Cr), mikä johtuu ensisijaisesti vaippaperäisen sulan korkeasta metallipitoisuudesta, mutta malmin syntymisen edellytyksenä ovat myös oikeanlaiset olosuhteet. Erilaiset magman erilaistumisprosessit (fraktioiva kiteytyminen, kontaminaatio, magmojen sekoittuminen jne.) vaikuttavat syntyvien kivilajisarjojen koostumukseen ja mineralogiaan ja voivat olla erityisen tärkeitä malminmuodostuksessa. Näiden prosessien tunnistaminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen malmimineralisaation synnyssä on ensisijaisen tärkeää tehokkaan malmietsinnän kannalta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin geologista ja geokemiallista aineistoa, mineraalikemiaa sekä strontiumin ja rikin isotooppikoostumusta Kevitsan intruusion sisäisen rakenteen, magmasäiliön prosessien ja malminmuodostusmekanismien selvittämiseksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että Kevitsan syväkivet ovat kiteytyneet eriaikaisissa magmaattisissa vaiheissa. Intruusion malmipitoista osaa luonnehtii epäsäännöllinen kivilajien vaihtelu, lukuisat sivukivistä revityt kappaleet sekä selkeä geokemiallisen ja isotooppisen koostumuksen vaihtelu. Tämä viittaa siihen, että merkittävä malminmuodostus tapahtui dynaamisessa systeemissä, jossa magmakammioon virtasi uutta magmaa useassa eri vaiheessa. Rikin isotooppikoostumus viittaa sen kuorelliseen alkuperään, minkä perusteella voidaan sanoa, että sivukivistä tullut kontaminaatio oli tärkeää sulfidimalmin synnyssä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024