Kliinisiä tutkimuksia keskittyen aikuisiän lymfoomahoitojen myöhäishaittoihin
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/62011927957
Väitöksen aihe
Kliinisiä tutkimuksia keskittyen aikuisiän lymfoomahoitojen myöhäishaittoihin
Väittelijä
Lääketieteen Lisensiaatti Roosa Prusila
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Syövän ja translationaalisen lääketieteen tutkimusyksikkö
Oppiaine
Syöpätaudit
Vastaväittäjä
Professori Maija Itälä-Remes, TYKS
Kustos
Professori Outi Kuittinen, OYS ja Itä-Suomen yliopisto
Syöpähoitojen haitat ohjaavat hoidon valintaa lymfoomapotilailla
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että hidaskasvuiseen lymfoomaan sairastuneilla potilailla on normaaliväestöä suurempi riski sairastua verisyöpään lymfoomahoitojen jälkeen. Tätä riskiä lisää hoitolinjojen suuri lukumäärä. Lisäksi havaittiin korkeampi riski joillekin kiinteille kasvaimille, kuten rintasyövälle.
Tutkimme myös sydänturvallisempien solunsalpaajien käyttöä aggressiivista lymfoomaa sairastavilla potilailla. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että tietyllä potilasryhmällä sydänturvallisempia solunsalpaajia voidaan käyttää ilman, että lymfooman hoitotulokset heikentyvät.
Lymfoomat ovat monimuotoinen joukko veren valkosolujen syöpiä. Suomessa tautiin sairastuu noin 1500 potilasta vuodessa. Tällä hetkellä tunnistetaan lähes sata erilaista alatyyppiä, jotka voidaan jakaa hidas- ja nopeakasvuisiin. Hidaskasvuiset lymfoomat ovat luonteeltaan enemmän kroonisia sairauksia. Ne saadaan pysymään aisoissa hoidoilla, joita joudutaan usein toistamaan. Nopeakasvuiset lymfoomat ovat riittävän tehokkailla hoidoilla potentiaalisesti kokonaan parannettavissa olevia tauteja.
Lymfoomien hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi, kun solunsalpaajahoitoihin on yhdistetty uudet vasta-ainehoidot. Näiden hoitojen johdosta suurin osa potilaista paranee taudista. Hoidoissa käytettävät solunsalpaajat ovat kuitenkin haitallisia myös terveille soluille ja voivat aiheuttaa haittavaikutuksia kuten sydämen vajaatoiminnan tai sekundaarisen syövän. Haittavaikutukset voivat olla huomattavan hankalia ja johtaa jopa potilaan kuolemaan. Lymfoomapotilaat ovat usein myös iäkkäitä, mikä lisää alttiutta hoitojen haitoille.
Väitöstutkimuksen havaintojen perusteella hidaskasvuista lymfoomaa sairastavat potilaat voisivat hyötyä hoitomuodoista, jotka pidentävät tautivapaata aikaa ja täten vähentävät hoitojen toistamisen tarvetta. Samalla toistuvien hoitojen aiheuttama haittojen kuorma pienenisi. Sydämelle turvallisempien solunsalpaajien käyttöä on vielä tutkittava lisää lymfoomaa sairastavilla potilailla. Tulevaisuudessa uusia hoitosuosituksia tehtäessä on kiinnitettävä huomiota hoitotulosten lisäksi myös hoitojen aiheuttamiin haittavaikutuksiin.
Tutkimme myös sydänturvallisempien solunsalpaajien käyttöä aggressiivista lymfoomaa sairastavilla potilailla. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että tietyllä potilasryhmällä sydänturvallisempia solunsalpaajia voidaan käyttää ilman, että lymfooman hoitotulokset heikentyvät.
Lymfoomat ovat monimuotoinen joukko veren valkosolujen syöpiä. Suomessa tautiin sairastuu noin 1500 potilasta vuodessa. Tällä hetkellä tunnistetaan lähes sata erilaista alatyyppiä, jotka voidaan jakaa hidas- ja nopeakasvuisiin. Hidaskasvuiset lymfoomat ovat luonteeltaan enemmän kroonisia sairauksia. Ne saadaan pysymään aisoissa hoidoilla, joita joudutaan usein toistamaan. Nopeakasvuiset lymfoomat ovat riittävän tehokkailla hoidoilla potentiaalisesti kokonaan parannettavissa olevia tauteja.
Lymfoomien hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi, kun solunsalpaajahoitoihin on yhdistetty uudet vasta-ainehoidot. Näiden hoitojen johdosta suurin osa potilaista paranee taudista. Hoidoissa käytettävät solunsalpaajat ovat kuitenkin haitallisia myös terveille soluille ja voivat aiheuttaa haittavaikutuksia kuten sydämen vajaatoiminnan tai sekundaarisen syövän. Haittavaikutukset voivat olla huomattavan hankalia ja johtaa jopa potilaan kuolemaan. Lymfoomapotilaat ovat usein myös iäkkäitä, mikä lisää alttiutta hoitojen haitoille.
Väitöstutkimuksen havaintojen perusteella hidaskasvuista lymfoomaa sairastavat potilaat voisivat hyötyä hoitomuodoista, jotka pidentävät tautivapaata aikaa ja täten vähentävät hoitojen toistamisen tarvetta. Samalla toistuvien hoitojen aiheuttama haittojen kuorma pienenisi. Sydämelle turvallisempien solunsalpaajien käyttöä on vielä tutkittava lisää lymfoomaa sairastavilla potilailla. Tulevaisuudessa uusia hoitosuosituksia tehtäessä on kiinnitettävä huomiota hoitotulosten lisäksi myös hoitojen aiheuttamiin haittavaikutuksiin.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024