Kohdun limakalvon uudistuminen ja sairaudet – solu- ja molekyylitutkimus

Ihmisen endometriumilla, ainutlaatuisella limakalvokudoksella, on huomattava uusiutumiskyky, ja se käy läpi kuukausittaisia ​​hajoamis- ja uusiutumisjaksoja. Tällaisen dynaamisen uudelleenmuotoiluprosessin oletetaan käynnistävän ja järjestävän oletetut kanta-/progenitorisolut, jotka sijaitsevat basaalikerroksessa. Näiden kantasolupopulaatioiden ja niiden säätelyverkostojen tarkka karakterisointi on kuitenkin edelleen vaikeaa, koska täysipaksuisia kohdun limakalvonäytteitä on rajoitettu ja kudosten heterogeenisyyttä ei ole tutkittu riittävästi yhden solun resoluutiolla. Monet patologiset tekijät voivat häiritä normaalia kohdun limakalvon uusiutumista, mikä johtaa useisiin yleisiin kohdun häiriöihin, kuten endometrioosiin, adenomyoosiin, kohdunsisäisiin kiinnikkeisiin ja ohueen kohdun limakalvoon, mikä vaikuttaa laajasti naisten lisääntymisterveyteen. Kohdun limakalvon kudosten heterogeenisyyden spatiaalisen ja ajallisen dynamiikan selvittäminen yhden solun resoluutiolla on siksi olennaista, jotta voidaan ymmärtää kohdun limakalvon regeneraatiota ohjaavia solu- ja molekyylimekanismeja, mikä parantaa mekaanista näkemystämme erilaisten kohdun häiriöiden patogeneesistä ja helpottaa kohdennetumpien hoitomuotojen kehittämistä.

Tutkimuksessa I tutkimme emättimen bromokriptiinin terapeuttista vaikutusta adenomyoosiin. Löytömme paljasti, että bromokriptiinihoidolla oli antiproliferatiivisia vaikutuksia adenomyoosin aiheuttamaan eutooppiseen endometriumiin sekä ex vivo että in vitro, mikä mahdollisesti vaikuttaa säätelemällä tiettyjä solujen lisääntymiseen liittyviä mikroRNA:ita ja signalointireittejä.

Tutkimuksessa II tutkimme mikroRNA:iden roolia endometrioosissa pienen RNA-sekvensoinnin avulla. Vertaileva analyysi naisten kanssa, joilla on endometrioosi ja ilman sitä, tunnisti 14 eri tavalla ilmentynyttä mikroRNA:ta. Integroidulla analyysillä, jossa yhdistettiin kohdegeenin ennustaminen, mRNA-sekvensointi, kokeellinen validointi ja bioinformaattinen analyysi, karakterisoimme kaksi keskeistä mikroRNA:ta ja niiden mahdollisia kohdegeeniä, jotka voivat edistää endometrioosin kehittymistä solujen migraatiota ja asiaankuuluvia reittejä moduloimalla.

Tutkimuksessa III analysoimme SARS-CoV-2-tartunnan saaneiden ja ei-infektoituneiden naisten istukan kudosten transkriptioprofiileja kolmannen raskauskolmanneksen aikana. Vaikka istukan kudoksessa ei ollut havaittavissa olevaa viruskuormaa, havaitsimme yhdeksän immunoglobuliinisuperperheen geenin merkittävää heikkenemistä aktiivisesti infektoituneiden tapausten äidin osastossa, mikä viittaa mahdollisiin molekyylimekanismeihin, jotka ovat taustalla COVID-19-infektioon liittyvien raskauskomplikaatioiden lisääntyneiden riskien taustalla.

Tutkimuksessa IV, jossa käytettiin korkearesoluutioista spatiaalista transkriptomiikkaa (Visium HD), kartoitettiin solujen heterogeenisyys täysipaksuisessa kohdun limakalvossa kolmessa eri aikapisteessä proliferatiivisen vaiheen aikana. Tuloksemme tarjoavat proliferatiivisen kohdun limakalvon erittäin selkeän avaruudellisen transkription atlas, joka sopii hyvin kudoksen morfologiaan ja paljastaa selvän tilallisen solujen heterogeenisyyden ja dynaamisen molekyylimuutoksen kohdun limakalvon regeneraation aikana.