Kohti jälkikapitalistista tutkimusta: tilan ja talouden tulevat perinnöt

Maailmanlaajuiset kriisit edellyttävät talouskäsitysten ja -politiikan kyseenalaistusta sekä uudenlaisia, kestävämmän talouden ratkaisuja. Viime vuosina on visioitu, harjoitettu ja analysoitu ansiokkaasti kapitalismin jälkeen tulevia talouksia. Postkapitalismi ja utooppinen mielikuvitus ovat nousseet monenlaisen aktivismin ja tutkimuksen avainsanoiksi.

Vaihtoehtoisia talouksia tavataan näin kehystää avauksina kohti kapitalismin jälkeistä todellisuutta. Kuitenkin vähemmälle huomiolle on usein jäänyt niiden mukanaan kantama ongelmallinen perintö: se miten vaihtoehdoissa toistetaan – ei vain muuteta – perittyjä rajoitteita talouden ymmärtämisessä ja tekemisessä. Postkapitalismin post-etuliite on näin otettu pitkälti annettuna. Se on edustanut murrosta ja poisoppimista suhteessa kapitalismiin. Tämä tutkimus hangoittelee tällaista murroksen ajatusta vastaan ja ottaa menetelmäkseen vaihtoehtoisten lähestymistapojen sisältä kumpuavan itsekritiikin. Se kysyy, miten perityt ongelmat elävät talouden vaihtoehdoissa, ja miten niitä voidaan tunnistaa ja työstää. Nämä liittyvät esimerkiksi siihen, mistä puhutaan kun puhutaan taloudesta, miten eri ihmisryhmien työtä ja toimeentuloa arvotetaan poliittisessa taloudessa ja miten globaalitalouden valtasuhteita jäsennetään kuuluvaksi poliittisen päätöksenteon piiriin. Tutkimus käsittelee sitä, miten erilaiset mielikuvitusta ja toimintaa rajoittavat tekijät toistuvat vaihtoehtoisia talouksia koskevissa käsityksissä.

Ongelmallisen perinnön tematiikkaan paneudutaan erityisesti feministisen talousmaantieteen uranuurtajien J.K. Gibson-Grahamin (Julie Graham ja Katherine Gibson) työn kautta. Gibson-Grahamin moninaisen talouden viitekehys tarjoaa kannustavan ja kokeilevan menetelmän talouden tutkimiseksi ja harjoittamiseksi toisin. Se hylkää talouteen usein liitetyt itsestäänselvät totuudet ja valtasuhteet. Niiden sijaan avautuu monimuotoinen, keskinäisriippuvaista toimintaa korostava talouden maisema. Taloudesta tulee demokraattisen osallistumisen tila.

Tämä tutkimus kartoittaa Gibson-Grahamin työstä avautuvia mahdollisuuksia mutta myös siinä toistuvia, perittyjä taakkoja ja sokeita pisteitä. Gibson-Grahamin työtä valotetaan ja haastetaan filosofi Jacques Derridan avulla. Derridan dekonstruktiivinen lähestymistapa pyrkii valppaaseen lähiluentaan ja (itse)kritiikkiin sekä ongelmallisissa perinnöissä piilevien lupausten vahvistamiseen. Derridan kautta luettuna moninaisen talouden ydinkysymykseksi muodostuu talouden tiloja koskevien käsitystemme perinnöllisyys sekä historian lupausten ja vaarojen sietämättömän likeiset yhteenkietoutumat.

Kulttuurimaantieteen oppiaineeseen kuuluva väitöstutkimus kehittää uudenlaista lähestymistapaa yhteiskunnallista muutosta visioivien ja toteuttavien tahojen käyttöön. Se korostaa tarvetta kuljettaa konkreettisen muutostyön rinnalla kriittistä, perittyjä taakkoja ongelmallistavaa työotetta. Talouden kestävät muutokset edellyttävät perittyjen ongelmien työstämistä. Tätä tulevaa työsarkaa tarkoittaa jälkikapitalistinen tutkimus.